Page 80 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 80
totyypit, jotka ovat ekonoomisesti mahdollisia kau- ”Tilanne on jälleen sellainen, että asian kulkuun
punkimme asukkaiden enemmistölle – ei ainoastaan täytyy puuttua. Nykyinen asuntotuotanto ei täytä to-
työläisluokalle – ovat joko aivan liian pieniä perhe- dellista tarvetta. Se tuottaa aivan liian pieniä, vanhaan
asunnoiksi tai vanhentuneita ja epähygieenisiä”. asemakaavaan tiheästi sullottuja, miltei yksinomaan
Aalto moitti ”uudisrakennuksissamme ilmenevää mainoskelpoisuutta silmälläpitäen rakennettuja ’lois-
väärään suuntaan mennyttä teknillisten erikoisuuksi- toasuntoja’.”
en ja loisteliaisuuden harrastusta, jonka tarkoituksena ”Nyt olisi tehtävänä luoda esimerkillisen korkea-
on häikäistä vuokralaisen silmät ja saada heidät mak- laatuisia, kaikesta ylellisyydestä vapaita asuntoja.
samaan korkeampia vuokria”. Tässä yhteydessä koetettaisiin samalla mahdollisim-
Uuteen johtokuntaan tulivat puheenjohtaja Harvi- man kriitillisen huomioinnin alaisena kokeiluna rat-
an ja varapuheenjohtaja Aallon lisäksi varsinaisiksi kaista polttavia asemakaavallisia, taloudellisia ja ra-
jäseniksi Blomstedt, Ekelund, Modeen, Sillanpää ja kenteellisia kysymyksiä”, Aalto hahmotteli.
Välikangas. Vielä samana vuonna yhdistystä kohtasi Yhdistyksen puheenjohtaja Harvia kiitti Aaltoa
menetys, kun nuori ja lahjakas arkkitehti Blomstedt esitelmästä ja ilmoitti, että ”kaupungin viranomaiset
kuoli. Hänen sijalleen nousi johtokuntaan varajäse- ovat ajatukselle suopeita ja kaupunki avustaisi yritys-
nistä raatimies Similä. tä sekundääriluoton muodossa”. Harvia oli siinä ase-
massa, että hän pystyi puhumaan Helsingin kaupungin
Eroon mainoskelpoisuutta nimissä. Hän oli muun muassa vaikutusvaltaisen kiin-
tavoittelevista loistoasunnoista teistölautakunnan vaikutusvaltainen puheenjohtaja.
Toimintakertomus uuden aktivoitumisen vuodelta to- ”Olisi parasta heti keskustella paikasta”, Harvia
teaa, että ”yhdistys ei vielä suoranaisesti vaikuttanut jatkoi. ”Edellytyksenä on että viemäri ja vesijohdot
asuntopolitiikan kehitykseen, vaan toiminta on ollut ovat lähellä.” Hän mainitsi mahdollisina uuden asun-
yksinomaan valmistelevaa laatua”. totuotannon sijoituspaikkoina Meilahden alueen ja
Kokouksissa kuultiin muun muassa selostus mais- Käpylän ympäristöt.
teri Bruunin asunto-olotutkimuksen suunnitelmis- Suunta oli näin otettu kohti Käpylän Olympiaky-
ta sekä arkkitehti Elias Paalasen esitelmä Helsingin län rakentamista.
uusista omakotialueista ja niille ehdotetuista talotyy-
peistä. Arkkitehti Hilding Ekelund kertoi Ruotsin Ensimmäiset paikalliset asuntopäivät
asuntotutkimuksesta ja arkkitehti Kerttu Rytkönen A. Ahlström Oy:n Varkaudessa
terveydenhoitolain ja asuntotarkastuksen muutos- Vuodelta 1936 vuosikertomukseen kirjattiin yhdistyk-
suunnitelmista niin ikään Ruotsissa. sen huomattavimpana aikaansaannoksena Varkauden
Joulukuun kokouksessa Alvar Aalto puhui alus- asuntopäivät. Ne ilmensivät pyrkimystä olla valtakun-
tavasti Asuntoreformiyhdistyksen ”mahdollisuuksis- nallinen vaikuttaja, levittäytyä Helsingin ulkopuolelle.
ta realiseen rakennustoimintaan”. Hän viittasi ”kun- Varkauden tehdaspaikkakunnalla maaperä oli otol-
niakkaaseen traditioon” Käpylän puutarhakaupungin linen. Suurin työnantaja A. Ahlström Osakeyhtiö oli
rakentamisen ajoilta. osoittanut asuntokysymykseen syvällistä harrastusta
80
