Page 85 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 85
vaaransi terveen kehityksen. Alihinnaksi piti lukea Ekelund oli tuonut nähtäville jo vuoden 1930 pien-
sellainen, joka alitti kunnalle tontista koituvat kun- asuntonäyttelyyn.
toonpanokustannukset. Harvian mielestä tonttihuuto- Yhdelle atriumtalolle riitti 150 neliön tontti. Itse ta-
kaupat olivat haitallisia, ja kaupunkien oli syytä suo- lossa oli lattia-alaa 60 neliötä. ”Rakennukset ovat ir-
sia kiinteitä tontinhintoja. rallisia toisistaan ja sijaitsevat Zig Zag muodossa siten,
Kongressin työtapaan kuului, että yleensä alus- että toisen talon pääty ja toinen pitkä-sivu rajoittavat
taja esitti hyväksyttäväksi ponsia. Harvian ponnet naapurin pihamaat.”
koskivat tontinhinnoittelun kannattavuusperiaatetta, ”Rakennustyyppi on verrattain kapea, koska valoa
hinnan kiinteyttä ja valmiin tonttimaan riittävyyttä. se saa ainoastaan toiselta pitkältä sivulta ja päädystä.
Ponnet hyväksyttiin. Johtojen vetäminen ei tule kalliimmaksi kuin rivita-
Harvia oli vuokraluovutuksen kannalla, mutta jät- lossa”, Ekelund sanoi.
ti sen korostamisen sivuun, koska sen ”käsittelyssä ”Suomalaisen urbanismin suurena historiallisena tra-
puhtaasti asuntopoliittisten näkökohtien rinnalla toi- gediana voidaan perustellusti pitää sitä, että Ekelundin
sinaan poliittiset näkökohdat ovat saaneet huomatta- matala mutta tiivis rakentamisvaihtoehto ei johtanut laa-
van sijan”. Ponnet olivat siten sellaisia, joiden taakse jamittaiseen soveltamisen käytännössä”, arkkitehti Pek-
oli saatavissa laaja rintama. ka Helin kirjoitti Hilding Ekelundin elämäntyöstä teok-
sessa, joka ilmestyi 60 vuotta asuntokongressin jälkeen.
Rivitalon ja omakotitalon edut
ilman niiden varjopuolia Onko omakotialueelle varaa
Arkkitehti Hilding Ekelund, Asuntoreformiyhdistyk- rakentaa vesi- ja viemäriverkot
sen pääsihteeri puhui teemasta Asunto ja sen ympä- Pöytäkirjan mukaan varsin kipakka keskustelu käy-
ristö. Hän tarkasteli muun muassa valmistuneita ra- tiin Otto-I. Meurmanin näkemyksistä omakotialuei-
kennus- ja korttelimuotoja. den järjestelystä ja rajoituksista.
Ekelundin loppuponnet olivat melko yleisiä: Jo- Alustajan mielestä nykyajan mukavuuksien ”mer-
kaiseen asuintaloyksikköön oli saatava riittäväs- kitys kodin hoidossa, hygieniassa ja taloudessa on sik-
ti valoa ja aurinkoa ja sen oli liityttävä läheisesti is- si suuri, ettei kukaan enää leimanne vesi- ja viemäri-
tutettuun ympäristöön. Pohjamuodoissa oli otettava johtolaitteita työväen asunnoissa ylellisyydeksi”.
nykyajan vaatimukset huomioon terveyshoitoon, va- Meurmanin esittämät kiteytetyt toivomukset oli-
laistukseen ja käytännöllisyyteen nähden, joten yksi- vat, että edistettäisiin omakotiasutusta, joka muodos-
puolisesti valaistuja perheasuntoja oli vältettävä. Ta- tuu yhden asunnon taloista, ja että uusille alueille ve-
lojen runkosyvyydet olivat monessa tapauksessa liian det, viemärit ja kadut tehtäisiin täysin valmiiksi.
suuria. Rungon mitta pitäisikin määrätä asemakaa- Ylipormestari Antti Tulenheimo, Helsingin kau-
vassa tavoiteltujen asuntotyyppien mukaan. punginjohtaja, oli sitä mieltä, että valmiiksi raken-
Alustuksensa lopussa Ekelund esitteli rivitalo- tamisen vaatimus olisi karhunpalvelus koko omako-
jen etuja ja myös ”asutusmuodon, joka pyrkii yhdistä- tiajatukselle: ”Jos kaikille sopiville omakotialueille
mään rivitalon ja omakodin ajamat edut ja poistamaan rakennetaan vesi- ja viemärijohdot, voisi kaikista
niiden varjopuolet”. Ratkaisu oli atriumtalo, jonka useimmilla asua ainoastaan rikkaita pankinjohtajia”.
85
