Page 84 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 84
reille”. ”Tosiasia nimittäin on, että kohta kymmeneen vaiheista” Tamminen totesi, että ”asuntotuotannon
vuoteen ei Suomessa ole harjoitettu asuntopoliittista toi- vaihtelut eivät seuraa todellisen asuntotarpeen vaih-
mintaa, mikäli tällaisella toiminnalla tarkoitetaan lähin- teluita vaan ovat huomiota herättävän yhdenmukaiset
nä julkisten yhdyskuntien, valtion ja kuntien, osanottoa talouselämän yleisen suhdannepoljennon kanssa”.
asuntotuotannon edistämiseen ja aikaansaamiseen.” Suhdannevaihtelujen alkujuuri on Tammisen mu-
”Meillä on nyt ainakin kymmenen vuoden koke- kaan maailmanmarkkinoissa. ”Sen sijaan asuntotuotan-
mus siitä, mihin täysin omiin valtoihinsa jätetty asun- to symptomaattisena ilmiönä myötäilee rahamarkkinain
totuotanto johtaa”, Harvia moitti. ”Nimenomaan so- kehitystä laajeten ja supistuen niiden keveyden ja kirey-
siaaliselta kannalta on arveluttavaa, että asuntoja den mukaan. Silmiinpistävin piirre asuntotuotantotoi-
väestön laajimmille, heikossa taloudellisessa asemas- minnan vaihteluissa on toisaalta jyrkkä nousu ja toisaalta
sa oleville kerroksille ei sanottavasti synny.” syvä ja pitkällinen lamaannus. Kun laajat talouselämän
Ensimmäisen esitelmän pitänyt raatimies Yrjö Si- alat välittömästi ja välillisesti kuuluvat asuntotuotannon
milä kosketteli asuntokysymyksen yhteiskunnallista vaikutuspiiriin ovat sen jyrkät heilahtelut omiaan suu-
merkitystä. ”Yksihuoneiset ahtaat perheasunnot ovat resti kärjistämään suhdannevaihteluita.”
saaneet ja yhä edelleen saavat uskomattoman paljon Tamminen kehotti ottamaan oppia karvaista koke-
pahaa aikaan”, hän sanoi. muksista. Parempi olisi ryhtyä ”tietoisesti ohjaamaan
”Huonoista asunnoista muissa maissa kirjoitettaessa kehityksen kulkua”.
on olojamme vielä hiljakkoinkin verrattu Venäjän vas- Yrjö Harvian aiheena olivat ”eräät tonttipolitiikan
taaviin oloihin. Tämä rinnastaminen johtuu siitä, että erikoiskysymykset”. Hän näki epäkohtana sen, että
Suomessa niin suuri määrä perheitä asuu yhden huoneen ”pidetään edelleen kaupungin tonttien myynnin tai
asunnoissa. Kun tilastoja laaditaan huoneluvun mukaan, vuokraamisen tärkeimpänä päämääränä saada kau-
emme vertailussa pääse ihmisten kirjoihinkaan.” pungille tontinluovutuksesta niin suuret tulot kuin
Similä kuitenkin muistutti myös, että ”perhe ei mahdollista”. ”Sitä käytetään toisin sanoen keinona
enää ole ainoa yhteisö, jota varten asuntoja suunnitel- verorasituksen helpottamiseksi.”
laan”. ”Uusia asumismuotoja on luotava, ja on osittain ”Samoin kuin kaupunkien muidenkin liikeyritys-
luotukin: itsenäisesti toimivan naisen, yksinään asu- tensä ja -laitostensa hoidossa on luovuttava puhtaas-
van nuorenmiehen, sivistyneen, mutta taloudellisesti ti yksityistaloudellisien näkökohtien soveltamisesta,
ahtaalla olevan perheen ja valitettavan usein lapsetto- on kaupunkien julkisoikeudellisina maanomistajina
man pariskunnan tarpeiksi.” tonttien luovutustoiminnassa varsin pitkälle otettava
huomioon yhteiskuntataloudellisia ja sosiaalisia nä-
Harvia moitti kuntien ylihintaisia kökohtia”, Harvia opasti.
tontteja ja tonttihuutokauppoja Korkeat tontinhinnat nostavat paikkakunnan elan-
Johtaja Gunnar Modeen esitti laajan katsauksen kau- tokustannuksia, ja paikkakunta on huonossa asemas-
punkien asunto-oloihin ja rakennustoimintaan tilas- sa kilpailussa teollisuudesta. Kun rahaa menee paljon
tojen valossa. Maisteri Mikko Tammisen aiheena oli asumiskustannuksiin, kärsii ”niinhyvin liike- kuin si-
Asuntotuotanto ja suhdanteet. vistyselämä”.
Yhteenvetona ”kahden ja puolen suhdannekierron Harvian mielestä toisaalta myös tonttien alihinta
84
