Page 79 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 79
Propagandaa ja huolellisia tutkimuksia, Puheenjohtaja Yrjö Harvia piti ajankohtaa toi-
osuustoimintarakentaminen tarkasteluun minnan käynnistämiselle erittäin sopivana: ”Voidaan
Asuntoreformiyhdistyksen 25-vuotispäivän tienoilla, todeta, että asuntoreservi on aivan liian pieni tuke-
toukokuun 3. päivänä 1935 Tornissa pidettiin ikään akseen tervettä asuntososiaalista kehitystä ja nykäyk-
kuin uusi perustava kokous. Aloitteen toiminnan akti- sittäin tapahtuva rakennustoiminta aiheuttaa monissa
voimisesta oli tehnyt ryhmä arkkitehteja, jotka nyt liit- suhteissa suuria vaikeuksia. On tärkeää että yleisö ja
tyivät uusina jäseninä yhdistykseen. ennen kaikkea luottoa antavat laitokset saavat oikean
Uusina jäseninä yhdistykseen liittyivät arkkiteh- käsityksen tilanteesta ja huomaavat kuinka edullista
dit Alvar Aalto, P.E. Blomstedt, Hilding Ekelund, Kaj pääoman sijoitus asuntotaloihin nykyisin on.”
Englund, Yrjö Lindegren, Eva Kuhlefelt-Ekelund, ”Samoin on uudelleen otettava käsiteltäväksi asun-
Aino Marsio-Aalto, Vera Rosendal, Väinö Tuukkanen to-osakeyhtiömuoto, joka tunnetuista syistä on joutu-
ja Martti Välikangas. Muilta elämänaloilta uusiksi jä- nut huonoon valoon, ja koetettava kehittää tätä use-
seniksi tulivat sosialidemokraattien naisliikkeen vah- assa suhteessa edullista järjestelmää. Perusteellisesti
vat hahmot Miina Sillanpää ja Martta Salmela-Järvinen pitäisi selvittää mahdollisuudet osuustoiminnalliseen
sekä yliaktuaari Gunnar Modeen, josta oli tuleva yhdis- rakentamiseen, jollaista harjoittaa esim. Hyresgäster-
tyksen herättelijä vielä 1960-luvullakin. nas Sparkasse- och Byggnadsförening (HSB) Tukhol-
Tornin kokouksessa keskustelun alusti Alvar Aalto. massa sekä saksalaiset Bausparen-yritykset”, Harvia
”Hän korosti yhteisen järjestön tarpeellisuutta lausui hallintomiehen kokemuksellaan.
kaikille niille piireille, joita kiinnostaa asuntokysy- Hänen viittauksessaan osuustoiminnalliseen ra-
myksen kehittäminen terveeseen suuntaan. Ammatti- kentamiseen on nähtävillä itu sille Asuntoreformi-
yhtymät eivät olisi yhtä sopivia asiaa ajamaan, kos- yhdistyksen aloitteellisuudelle, joka johti muutamaa
ka heille ammattikysymykset luonnostaan ovat liiaksi vuotta myöhemmin Helsingin Asuntokeskuskunta
etualalla. Herra Aalto painosti viime vuosien yleisen HAKA:n perustamiseen.
hyvän kannalta tervettä ja sosiaaliseen suuntaan ta- Aallon alustusta ja Harvian kommentteja seurasi
pahtunutta kehitystä arkkitehtuurin alalla sekä ny- vilkas keskustelu. Raatimies Yrjö Similä, vanhan pol-
kyisin ilmenevää rinnakkaissuuntaa sosiaalisten pyr- ven yhdistysläinen, korosti väestö- ja asuntokysymys-
kimysten ja nykyaikaisen arkkitehtien työn kesken”, ten yhteyttä. ”Korkeat vuokrat ja siitä johtuva ahtaasti
kokouspöytäkirjassa selostetaan. asuminen vaikuttavat suuressa määrin syntyväisyy-
Toimintalinjoiksi Aalto hahmotteli alkuun kahta teen siten, että perheitten suurella enemmistöllä yk-
suuntaa: ”…osaksi propagandaa asuntokysymyksen sinkertaisesti ei ole varaa hankkia lapsia”, hän sanoi.
oikean ymmärtämisen puolesta esitelmien, filmin ja Yliaktuuari Gunnar Modeen oli Similän kanssa sa-
radion avulla, osaksi huolellisesti valmisteltuja tutki- maa mieltä, ja kertoi, että Helsingin kaupungin tilas-
muksia kaikista alan kysymyksistä, sekä asuntososi- totoimiston johtaja Otto Bruun suunnitteli perusteel-
aalisista että rakennusteknillisistä”. ”Myöhemmin tu- lista asuntososiaalista tutkimusta.
lisi lisäksi vielä positiivisempaa toimintaa: näyttelyjä Arkkitehti Hilding Ekelund mainitsi, että ”tilastol-
ja niiden yhteydessä erikoiskysymysten selvittelyjä.” lisen aineiston avulla voidaan osoittaa, että ne asun-
79
