Page 178 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 178

”Rakennuskustannusten kehitys oli lievästi nou-             	 Pyrkimys kokonaistilanteen hahmottamiseen ke-
seva. Esimerkiksi aravalainoitetussa kerros- ja rivita-       väällä 1990 muistutti sitä tapaa, jolla yhdistys teki
lotuotannossa ne olivat keskimäärin 6 421 markkaa             kymmenen vuotta aikaisemmin pohjatöitä pääminis-
asuntoneliötä kohti.”                                         teri Mauno Koiviston hallituksen asuntopolitiikkaa
                                                              varten. Nyt vain tilanne oli paljon vakavampi, sillä
1996:                                                         asuntopolitiikan suuntaa kyseltiin syvän taloudellisen
”Valtiovallan osin työllisyyssyistäkin ylläpitämät kor-       kriisin olosuhteissa.
kotuen kohtuulliset ehdot sekä perinteinen arava-             	 Maaliskuussa 1990 yhdistyksen hallitus esitteli
vuokratuotanto aikaansaivat sen, että asuntotuotanto          kannanoton pohjapaperin yhdistyksen neuvottelukun-
pystyttiin pitämään edes kohtuullisella tasolla. Vuo-         nalle. Tilaisuudesta laadittiin keskustelumuistio.
den aikana valmistuikin yhteensä vain 20 200 asuntoa          	 ”Työpaperimme otsikkona on hintasäännellyn asun-
tavoitetason ollessa noin 30 000 asuntoa.”                    totuotannon lisääminen. Joku voi olla sitä mieltä, että
                                                              Suomen sodanjälkeisen asuntopolitiikan kiteytys voisi
1997:                                                         olla hintasäännellyn asuntotuotannon nousu ja lasku”,
”Vuoden asunto-oloja kuvaavat parhaiten yhä kasva-            puheenjohtaja Erkki Tuomioja sanoi alkajaisiksi.
vat vuokra- ja asumisoikeusasuntojen kysyntäluvut.            	 Hän ehkä pyrki näkemään omistusasuntotuotannon
Pelkästään aravavuokra-asuntoihin haki vuoden aika-           romahtamisessa jotakin hyvääkin sanoessaan: ”Suomes-
na noin 205 000 ruokakuntaa.”                                 sa on nyt vihdoin mahdollisuudet siihen, että meilläkin
	 ”Vahvistuneen taloudellisen tilanteen myötä asun-           voitaisiin toteuttaa asuntopolitiikkaa, jossa vuokra-asu-
nontarvitsijain luottamus omistusasunnon ostamiseen           minen ja hintasäännelty asuminen olisivat päämuodot.”
lisääntyi. Uusien omistusasuntojen kysyntä kohdistui          	 ”Tällöin voisimme päästä vähitellen eroon sosiaa-
pääasiassa omakotitalojen hankintaan; sen sijaan osake-       lisesta leimasta. Alun perin sosiaalinen-sana oli posi-
asuntoja rakennettiin vain parhaimmille paikoille kes-        tiivinen. Enää sitä ei aina koeta myönteisenä sanana.
kustoihin ja pieninä rivitalokohteina muilla alueilla.”       Sosiaalisuuteen liittyy nyt jossakin määrin kieltei-
	 ”Näyttääkin siltä, että valtaosassa maamme paikka-          nen leima. Eräitä asuntoalueita ja alueella asuvia ih-
kunnista vanhojen osakeasuntojen ja omakotitalojen tar-       misiä on leimattu. Näin ei välttämättä tarvitsisi olla,
jonta tyydyttää omistusasuntojen kysynnän jatkossa.”          jos asuntokanta olisi jatkuvasti lisääntyvä ja voitaisiin
                                                              päästä Ruotsin tilanteeseen, jossa oikeus yhteiskun-
Kaukotavoitteeksi                                             nan tukemaan vuokra-asuntotuotantoon ei ole tulora-
tulorajojen poistaminen                                       joihin sidottua”, Tuomioja sanoi. ”Tämä on kaukota-
Palataan laman alkuvaiheisiin, vuoteen 1990. Asun-            voitteena”, hän lisäsi.
toreformiyhdistys yritti vaikuttaa ahdistavaan asunto-        	 Tilatussa kommenttipuheenvuorossaan Jussi-Pek-
tilanteeseen perinteisin menetelmin eli keskusteluin          ka Alanen puolsi irtautumista valtion tukemien asun-
ja kannanotoin. Hallituksen aloitteesta yhdistyksen           tojen tulorajoista. Hän tähdensi, että se on mahdollista
neuvottelukunta kytkettiin mukaan laajan kannan-              vain osana pitkän aikavälin ohjelmaa, jossa ovat mu-
oton valmisteluun.                                            kana tuotantomäärät, eri asumismuodot ja rahoitus.

                                                         178
   173   174   175   176   177   178   179   180   181   182   183