Page 175 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 175
mukaan rahanjako perustui pääkaupunkiseudun liian jaksi. Samalla hänet kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi.
pieneen väestösuunnitteeseen. Tilapäisesti asuvia ja Hallituksen johtoon nousi Erkki Tuomioja. Hän
alivuokralaisia ei otettu huomioon. Tulorajojen perus- oli tuolloin 44-vuotias ja toimi Helsingin kaupunki-
teella laadittu ”arava-väestökerroin” kohteli pääkau- suunnittelun ja kiinteistötoimen apulaiskaupungin-
punkiseutua väärin. Lisäksi lainoituksessa ei kyllin johtajana. Asuntoreformiyhdistyksen helsinkiläisve-
otettu huomioon, että suurkaupungissa rakennuskus- toiseen taustaan valinta sopi hyvin; olivathan Auran
tannukset ovat luonnostaan muuta maata suuremmat. lisäksi yhdistyksen muutkin pitkäaikaiset puheenjoh-
Asuntopolitiikkaan sisältyi sinänsä paljon järjes- tajat, Otto Stenroth ja Yrjö Harvia, olleet pääkaupun-
telmän muutoksia. Siirtymistä valtion suorista lai- gin kunnallismiehiä.
noista kokonaan korkotukilainoihin pohdittiin, mut- Yhteiskunnallisessa toiminnassa Aura oli ollut
ta ei toteutettu vielä tuolloin. Toimivaltaa siirrettiin paljon likeisessä yhteistyössä Erkki Tuomiojan isän
asuntohallitukselta kunnille. Laki asunto-olojen ke- Sakari Tuomiojan kanssa. Sekin varmasti oli avuksi,
hittämisestä velvoitti kunnat asuntopolitiikkansa kun Aura suostutteli Tuomiojan yhdistyksen puheen-
suunnitteluun. Asuntohallitus siirrettiin uuden ympä- johtajaksi.
ristöministeriön alaisuuteen.
Merkittävin muutossysäys asuntotilanteeseen tuli Laman kronologia
kuitenkin rahoitusmaailmasta. Suomen Pankki luopui kirjautui vuosikertomuksiin
1986 antolainauksen keskikoron sääntelystä ja seu- Tuomiojan kaudella yhdistys otti tavaksi kirjata vuo-
raavana vuonna asuntolainojen etukäteissäästäntää sittain toimintakertomuksen johdannoksi katsauksen
koskevista ohjeista. Rahasta ei enää ollut puutetta. asuntotilanteen kehitykseen.
Asuntokysyntä roihahti, mutta tarjonta ei jousta- Kasinotaloutta seurasivat syvä lama ja massa-
nut. Kaavoitettua tonttimaata ei tietenkään ollut kyl- työttömyys 1990-luvun alkupuolella. Kansantalou-
lin. Rakentamisen resursseista, työstä ja tarvikkeista, den kriittinen jakso heijastui suoraan rakentamiseen
tuli niukkuutta. Kaikki kallistui. Grynderit vedättivät ja asuntomarkkinoihin. Poiminnat yhdistyksen vuosi-
katteitaan niin paljon kuin markkinatilanne suinkin kertomuksista kertovat karulla tavalla laman etenemi-
salli. Rakennusmarkkinoiden ylikuumenemiseen ei sen, sen synkkyyden ja varjojen pituuden.
auttanut edes se, että pääkaupunkiseudun toimitila-
hankkeita jarrutettiin investointiverolla. 1989:
Käytetyt asunnot olivat hintojen nousun kärjessä. ”Alkuvuodesta omistusasuntojen kysyntä oli edellis-
Monessa muussakin kaupungissa kuin Helsingissä ne vuoden tapaan korkealla, mutta loppuvuodesta ky-
kallistuivat 30–40 prosenttia, Asuntoreformiyhdistyksen syntä tasaantui. Siihen olivat syynä sekä asuntojen
vuoden 1988 toimintakertomuksessa todetaan. hintojen nousu että erittäin korkea korkotaso. Vuok-
Yhdistyksessä tapahtui tuona vuonna merkittävä ra-asuntojen kysyntä lisääntyi ja omistusasuntomark-
vahdinvaihto. Yhdistystä neljännesvuosisadan ajan hal- kinoiden muutokset johtivat yhä suuremman väliinpu-
lituksen puheenjohtajana luotsannut Teuvo Aura siirtyi toajajoukon syntymiseen. Näistä lähtökohdista syntyi
eturivistä sivummalle, neuvottelukunnan puheenjohta- asumisen uusi hallintamalli – asumisoikeusasunnot.”
175
