Page 173 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 173
Rakennemuutos suomalaisessa yhteiskunnas- eri väestöryhmille erittäin epätasaisesti.
sa hiljentyi 1970-luvun loppupuolella, ja se Vuokranantajien näkökulmasta valtion tukemissa
merkitsi muun muassa työsuhdeasuntojen tar- vuokrataloissa oli romuttunut omakustannusperiaa-
peen vähenemistä. Asuntopolitiikassa tapahtui selvä te eli se, että kustannukset voitaisiin kattaa vuokril-
käänne: uudistuotannon tukia pienennettiin nopeas- la. Muistiossa itse asiassa vaadittiin oikeutta vuokri-
ti. Vuonna 1981 valtion asuntolainoitus oli vain puolet en vapaampiin korotuksiin, jotka tosin pitäisi korvata
vuosien 1971–76 keskitasosta. Asuntotuotanto kään- pienituloisille vuokralaisille esimerkiksi tasoituslai-
tyi monta astetta markkinaehtoisuuden suuntaan. nojen, asumistuen tai vuokrakuluvähennysten avulla.
Markkinat eivät kuitenkaan ymmärtäneet toimia Aiemmin Asuntoreformiyhdistyksessä oli suhtau-
maltillisesti ja viisaasti. duttu hyvin kriittisesti yksityisten vuokra-asuntojen
Mauno Koiviston toinen hallitus astui virkaansa verohelpotuksiin, mutta vuoden 1980 muistiossa kan-
keväällä 1979. Seuraavan vuoden maaliskuussa pää- nettiin huolta myös yksityisten omistamien asuntojen
ministeri kutsui Asuntoreformiyhdistyksen neuvot- vuokrien jälkeenjääneisyydestä ja kehotettiin pohti-
telukunnan ja hallituksen virka-asunnolleen Kesä- maan vuokratulon verovapautta.
rantaan keskustelemaan asuntopolitiikasta, etenkin Asuntoreformiyhdistyksen ideariihen tuotoksilla
asumiskustannuksista ja vuokra-asuntotilanteesta. ei ehtinyt olla pitkää vaikutusta pääministeri Mauno
Tapaamisessa alustivat Asuntohallituksen juuri Koiviston toimintaan, sillä syyskuussa 1981 hänen oli
eläkkeelle siirtynyt pääjohtaja Olavi Lindblom, Kes- siirryttävä pääministerin paikalta presidentin viransi-
kus-Saton toimitusjohtaja Jouko Rautakivi, VVO:n jaiseksi. Urho Kekkonen joutui sairauslomalle, jolta
toimitusjohtaja Ben Grass ja Kulutusosuuskuntien hän ei enää palannut presidentin tehtäviin.
Keskusliiton osastopäällikkö Teuvo Lindström. Lisäk-
si Teuvo Aura puhui Asuntoreformiyhdistyksen toi- Asuntohallinto muuttui,
minnasta ja tulevaisuudesta. rahoitusolot vielä enemmän
Keskustelun pohjalta asetettiin työryhmiä. Valtio- 1980-luvun asuntopolitiikkaa ohjasi näkemys, että
neuvostolle valmisteltiin laaja muistio, jonka otsikko asuntojen määrän kasvattamisesta oli painopiste siir-
oli ”Asuntopolitiikan keskeiset ongelmat 1980-luvul- rettävä asuntojen laadun ja peruskorjauksen suun-
la ja mahdolliset toimenpiteet”. taan. Koko maan mitassa, keskiarvoin, näkemyksel-
Muistiossa – tyypillistä kyllä – toivottiin pikaista le oli perusteita, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla
asuntokysymysten selvitystyötä. Siinä moitittiin asun- tyydyttämätöntä asuntokysyntää oli runsaasti.
topolitiikan muuttumista omistusasumista suosivaksi. Aravatuotannon aleneminen pääkaupunkiseudulla
Samoin paheksuttiin suuntausta isoihin omakotitaloi- huolestutti Asuntoreformiyhdistystä, joka piti seudun
hin. Asumiskustannusten keskiarvo oli muistion mu- lainakiintiötä selvästi alimitoitettuna. Vuonna 1984
kaan koko lailla tavoitetasolla, mutta rasitus jakautui yhdistys listasi syitä pieneen kiintiöön. Kannanoton
173
