Page 181 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 181
vat jo käsillä. Kasinotalous horjui, kulutusjuhlat oli- sitä, että tuen vähenemistä oli perusteltu myös asun-
vat päättymässä. Korko oli 16 prosentissa. Suomi vel- tojen kysynnän vähyydellä. ”Kaikki laskelmat osoitta-
kaantui kovaa kyytiä ulkomaille. vat, että nykyinen tilanne aiheuttaa kysynnän patou-
Asuntoreformistit halusivat vielä tuossa vaiheessa tumista”, kannanotossa huomautettiin.
muiden mukana katsoa suhdannekuopan yli uskoen Keväällä 1993 yhdistys ilmaisi huolensa ”uhasta,
sen lyhytaikaisuuteen. että valtio on kokonaisuudessaan menettämässä asun-
Kansantalouden koettelemuksia lisäsi vielä se, topoliittisen otteensa”.
että Neuvostoliitto lopetti clearing-kaupan ilman siir- ”Valtioneuvosto on päättänyt lopettaa valtion lainan-
tymäkautta. Markka horjui, ja syksyllä 1991 oli edessä annon. Ympäristöministeriö on selittänyt, että aravatuo-
pakkodevalvaatio. Pankkikriisi heijastui koko yhteis- tantoa voidaan jatkaa asuntorahastosta niissä puitteissa,
kuntaan. Investointilaman ja rahoituksen vaikeutu- jotka valtion nykyisten asuntolainojen korot ja lyhen-
minen vei rakennusliikkeet kurimukseen. Useat isot nykset sallisivat eräiden vähennysten jälkeen. Resurs-
rakentajat ajautuivat rahoittajien holhoukseen. Huo- sit riittäisivät noin 3 000 asunnon lainoitukseen.”
noimmin kävi Suomen suurimmalle asuntorakentajal- Yhdistyksen mielestä tuolloinen valtion korkotuki
le Hakalle, jonka perustamiseen 1930-luvulla Asun- yksityiselle lainarahalle ei mitenkään voinut korvata
toreformiyhdistys ja sen puheenjohtaja Yrjö Harvia valtion omaa lainoitusta eli aravaa. Korkotukijärjestel-
olivat ratkaisevasti vaikuttaneet. Hakan tie päättyi män silloisessa muodossaan ei katsottu tuottavan pysy-
konkurssiin 1994. viä vuokra- ja asumisoikeusasuntojen markkinoita.
Asuntoreformiyhdistys joutui seuraamaan sivusta, Yleishyödylliset rakennuttajat olivat vuosikym-
kun valtiontaloutta ryhdyttiin palauttamaan kohti ta- menten aikana tottuneet hallinnolliseen aravakorkoon,
sapainoa ankaralla säästämisellä. Tyhjän kassan dik- vaikka senkin tasossa ja ehdoissa oli riittänyt arvoste-
tatuurissa ei ollut paljon sijaa sosiaalisten seurausten lulle sijaa. Rahamarkkinoilta suoraan otettu rahoitus
punninnalle. oli uutta ja epävarmaa. Vasta vuonna 1999 Suomi liit-
Asuntohallituksen lakkauttamiseen ja Valtion tyi Euroopan rahaliittoon, mikä on merkinnyt kaksinu-
asuntorahaston perustamiseen yhdistys suhtautui meroisten korkolukemien jäämistä historiaan.
myönteisesti sikäli kuin päämääränä oli moniportai-
sen byrokratian purkaminen. Muuten epäilykset olivat
vahvoja. ”Asuntohallinnon uudistamisen ja taloudel-
lisen tilanteen varjolla yhteiskunnan vastuuta asun-
tokysymyksen hoitamisesta ollaan jättämässä markki-
navoimille, jotka eivät koskaan voi toimia sosiaalisin
periaattein”, yhdistys kirjoitti kannanotossaan syksyl-
lä 1992. Mielipide toimitettiin eduskunnalle ja leh-
distölle.
Valtion eri tukimuodot asumiselle olivat jyrkäs-
ti putoamassa. Asuntoreformiyhdistys ei hyväksynyt
181
