Page 97 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 97
Olympiakylän ensimmäiset rakennukset valmis- käyksiä”, joita oli esiintynyt muun muassa Asunto-
tuivat 1940. Sota aiheutti viivytyksiä ja viimeinen talo kiinteistölehdessä ja Rakennustaito-lehdessä.
oli muuttokunnossa vasta 1946. Siihen mennessä oli Se, minkä Haka koki ”vastustukseksi” ja ” ilkeä-
saatu aikaan liki 900 huoneistoa. mielisyydeksi” johtui paljolti arvioista ja peloista, että
Olympiakylästä tuli funktionalistisen asuntosuun- vain rajoitetun voiton hyväksyvä osuustoiminnallinen
nittelun merkkiteos, joka on säilyttänyt asemansa elä- rakentaja kaventaa rakennusalan yksityisten yritysten
vänä ja arvostettuna alueena. leipää.
Sosiaalisen reformin kannalta Olympiakylän suu- Kilpailijat olivat siis asialla. Rakennusliikkeet oli-
ri saavutus oli se, että asukkaat pääsivät omaan ko- vat huomanneet, että yleishyödyllisyys nosti aatteena
tiin kiinni 15 prosentin maksulla. Asuntoyhtiömuoto päätään asuntotuotannossa. Rakennusliikkeet eivät
oli käytössä, mutta kun toissijainen laina saatiin Hel- tässä kehityksessä halunneet jäädä muiden vietäviksi.
singin kaupungin yleishyödylliseen rakennustoimin- Rakennusteollisuuksien Keskusvaltuuston ko
taan tarkoitetuista varoista, oli asunnon luovutuksessa kouksessa tammikuussa 1937 Helsingissä käsiteltiin
rajoituksia keinottelun ehkäisemiseksi. Vapaata omis- ”yksityisyritteliäisyyden pohjalta maassamme harjoi-
tusoikeutta rajoitti muun muassa velvoite asua itse tettavaa asuntotuotantoa yleispoliittisesta näkökul-
asunnossa. Jos osakas muutti pois, asunto oli myytävä masta”.
yhtiön kautta ja myyntihinnan oli vastattava alkupe- ”Tilaisuudessa todettiin miten erityisesti muissa
räistä ostohintaa lisättynä mahdollisilla parannustöi- Pohjoismaissa julkinen valta oli sosiaalipoliittisista
den kustannuksilla. Taloyhtiöiden johtokunnissa oli syistä ruvennut kiinnittämään huomiota asuntotuotan-
Hakan edustaja joka valvoi sääntöjen noudattamista. toa elvyttäviin tukitoimiin”, kertoo Sato-yhtymän his-
Rakentamisen ensimmäisenä vuonna kaupungin toriikki yrityksen esivaiheista.
lainoitus takelteli syistä, jotka Hakan omasta mielestä Tuossa rakentajien kokouksessa tehtiin ehdotus ”pe-
olivat pieniä muotoseikkoja. Talojen yhtiöjärjestyksiä rustaa yksityisyrittäjien kesken sellainen valtakunnalli-
piti muuttaa ennen kuin lainaa alkoi hellitä, ja rahan- nen yhtymä, joka voisi saada valtion ja kuntien kanna-
tulo ei pysynyt rakennustöiden etenemisen tahdissa. tusta ja tukea”. Kokouksen osanottajat tiesivät hyvin,
mitä vastaavaa oli meneillään Asuntoreformiyhdistyk-
Rakennusteollisuus halusi sen ja Elannon rintamalla.
Hakalle kilpailijan Sato-yhtymän perustamisajatuksesta tuli kuiten-
Hakan ensimmäisen täyden toimintavuoden 1939 vuo- kin totta vasta vajaat neljä vuotta myöhemmin, talvi-
sikertomus tulkitsi uuden yrityksen kohdanneen myös sodan jälkeen. Välissä oli valtion asuntopolitiikkakin
pahansuopaisuutta: ”Ne hyökkäykset, jotka vastusta- osoittanut elonmerkkejä, sillä vuonna 1939 kaupun-
jien taholta on tehty Hakan yleishyödyllistä toimintaa kien asuntokomitea oli esittänyt valtion lainoitusta ja
vastaan, eivät näytä olleen kokonaan vaikuttamatta perheenasuntoavustuksia suurperheisille, nykyisen
kaupungin suhtautumiseen sen Hakalle osoittamasta asumistuen edeltäjää. Esitysten perustelut olivat ensi
suosiollisesta mielenkiinnosta huolimatta.” sijassa väestöpoliittiset.
Kertomuksessa valitettiin ”ilkeämielisiä hyök
97
