Page 92 - Alussa oli hellahuoneLOW

Kuva MV. Maisteri Yrjö Harvia

Yrjö Harvian vaikutus Helsingin kehitykseen on ollut mittaamattoman suuri. Hän
valmisteli pilkuntarkasti suurta alueliitosta, joka toteutui 1946. Silloin kaupun-
kiin liitettiin keskeiset osat vanhaa Helsingin pitäjää sekä 1900-luvun alkupuolella
muodostuneet Huopalahden, Kulosaaren ja Oulunkylän kunnat, Haagan kauppala
sekä 14 niin sanottua taajaväkistä yhdyskuntaa.
Liikemiehen poikana Kokkolassa vuonna 1887 syntynyt Harvia, alkuperäiseltä
nimeltään Hagan, kävi koulunsa Tampereella. Hän suoritti Helsingin yliopistossa
taloudellisiin oppiaineisiin suuntautuen filosofian kandidaatin tutkinnon 1910. Jo
opiskeluaikana hän alkoi määrätietoisesti perehtyä kunnallishallintoon ja -politiik-
kaan. Kunnallisessa keskustoimistossa, joka oli Kaupunkiliiton toimeenpaneva elin,
Harvia aloitti työnsä 1913. Toimiston johtajaksi hän tuli 1918, ja hoiti tointa kuo-
lemaansa saakka eli vuoteen 1947.
Harvian kunnalliskysymyksiä koskeva kirjallinen tuotanto on laaja ja samoin hä-
nen osallistumisensa lainsäädäntötyöhön. Hän oli puheenjohtaja muun muassa asun-
tokomiteassa vuonna 1919 ja ansiottoman maanarvon verotuskomiteassa 1939.
Helsingin esikaupunkikysymyksen ratkaisemiseksi Harvia sai tehtävän sisäasi-
anministeriöltä vuonna 1928. Selvitysmiehenä hän laati kolmen niteen verran ai-
neistoa kuntajaotuksen muutoksen pohjaksi. Työ paisui, koska hän monelta osin
joutui laatimaan tilastollisia perusselvityksiä. Ristipaineet olivat suuret. Lopulta lo-
kakuussa 1944 valtioneuvoston päätöksessä selvitysmiehen esityksestä karsittiin osa.
Idässä Vestersundomin ja Nordsjön (Vuosaaren) kylät sekä lännessä muun muassa
Hagalund (Tapiola), Westend, Leppävaara ja Kilo jäivät liittämättä kaupunkiin.
Harvia kuului Edistyspuolueeseen. Hän oli pitkään Helsingin kaupunginvaltuu-
tettuna ja yhteen otteeseen valtuuston puheenjohtajanakin. Kaupungin asuntopoli-
tiikkaan hän vaikutti suoraan ensin sosiaalilautakunnassa ja sitten kunnallishal-
linnon mullistuksen jälkeen vuodesta 1930 kiinteistölautakunnan puheenjohtajana.
Tämä lautakunta oli hyvin laaja-alainen, sillä sen alaisuudessa hoidettiin myös
koko kaavoitus sekä ulkoilun ja urheilun alueet ja laitokset. Kiinteistölautakunnas-
sa Harvia ajoi aktiivista maanhankintaa silmälläpitäen kaupungin hallinnollisen
alueen laajentamista.
Yleishyödyllisen rakentamisen saralla Hakan synty perustui Harvian suunni-
telmiin. Itseoikeutetusti hänestä tuli Hakan hallintoneuvoston puheenjohtaja vuon-
na 1939. Asuntoreformiyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtajuus nivoutui hänen
muuhun toimintaansa ja asiantuntemukseensa kuin itsestään.

92