Page 101 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 101
Esillä oli Ruotsista ”lähinnä vähävaraisten mo- Sodan aiheuttamat jälleenrakennustehtävät olivat
nilapsisten perheiden asuntokysymystä selvittävä 4 vahvasti esillä. Talvisodan evakot oli asutettava.
huoneen ja keittiön huoneisto”. Myös Virosta, Norjas- Alustajista arkkitehti Jorma Järvi esitteli Puutalo
ta ja Tanskasta oli osastot. Haka osallistui Messuhal- Osakeyhtiön tyyppiratkaisuja. Hän kertoi, että useis-
lin näyttelyyn esittelemällä normaalikoossa Olympia- sa tehtaissa on suunnitteilla siirtyminen liimaamiseen
kylän kolmen huoneen asunnon kalustettuna. lamellien valmistuksessa naulaamisen sijasta. Niin
Arkkitehti-lehti totesi, että ”näyttelyn tarkoitukse- ikään täysautomaattisten koneistojen hankintaa poh-
na ei ollut jäädä yksinäiseksi ilmiöksi, vaan panna alul- dittiin.
le voimakas asuntokulttuurin kehittäminen, olla yhtenä Sementtiyhdistyksen Aulis Junttila puhui beto-
vaiheena, tavoitteena siinä tulevaisuuteen tähtäävässä nitiilen puolesta, ja Tiiliteollisuuden Väinö Hintikka
työssä, joka tarkoittaa sosialisten olojen konkreettista kiitteli tiilitalon ominaisuuksia.
parantamista ja inhimillisen elämän jalostamista”. Ar- ”Varjokuvin valaistut alustukset aiheuttivat vilk-
tikkelin loppuun kirjoittajaksi oli merkitty nimikirjai- kaan keskustelun”, pöytäkirja kertoo. ”Keskustelussa
met a.e. tarkoittaen ilmeisesti arkkitehti Aarne Erviä, alleviivattiin erityisesti, että lähivuosien jälleenraken-
joka kuului näyttelytoimikuntaan. nustehtävien aiheuttamassa laajassa omakotiraken-
nustoiminnassa on rakennusaineiden valinta suoritet-
Yhdistys pohti 1941 omakotityyppejä tava ennakkoluulottomasti ja erityisesti silmälläpitäen
ja uinahti sitten yli 20 vuodeksi turhien kuljetusten välttämistä.” ”Betonitiilitehtaan
Asuntoreformiyhdistyksen toiminta vuoden 1940 viereen ei pidä kuljettaa puutaloa, eikä punatiiliä kes-
poikkeusoloissa jäi pelkkään näyttelyyn. ”Yhdistyk- kelle korpea.”
sen kokouksia ei ole pidetty, eikä jäsenmaksuja ke- ”Niin ikään alleviivattiin, että omakotitoimintaa ei
rätty”, vuosikertomus toteaa. saisi supistaa vain heikoimmassa taloudellisessa ase-
Yhdistyksen uudeksi sihteeriksi oli jo vuonna 1939 massa olevaan väestönosaan, vaan olisi myös keski-
valittu lakitieteen kandidaatti Aarre Simonen, joka luokan omakotipyrkimystä sopivin keinoin tuettava.”
kuitenkin pystyi ottamaan tehtävän vastaan vasta vuo- Pöytäkirjan lopussa on sihteerin allekirjoitus: Va-
den 1941 alussa. On todennäköistä, että hän oli Harvi- kuudeksi: A. Simonen.
an tehtävään keksimä, sillä Simosen varhainen ura en- Asuntoreformiyhdistyksen jäsenmäärä oli karttu-
nen poliitikko-, ministeri- ja pankinjohtajavuosia vei nut, mutta toiminta lakkasi. Taidehallin tilaisuudesta
hänet Kaupunkiliittoon, missä Harvia vaikutti. ei ollut kuin kolmisen kuukautta jatkosodan alkuun.
Maaliskuussa 1941 järjesti yhdistys Helsingin Tai- Kevään 1941 jälkeen seuraava yhdistyksen pöytäkirja
dehallissa esitelmä- ja keskustelutilaisuuden. Teemak- kirjoitettiin vasta yli 20 vuoden kuluttua.
si oli annettu ”uusimpien omakotityyppien esittely ja
arvostelu”. Paikalla oli yli sata yhdistyksen jäsentä ja
muuta asianharrastajaa. Kokouksessa yhdistykseen il-
moittautui 29 uutta jäsentä.
101
