Page 98 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 98
Asuntoreformisti Yrjö Similä nusaineteollisuuden, rakennusainekaupan ja raken-
oli Sato-liikkeen isä nusalan yrittäjät sekä eräät vakuutuslaitokset.
Talvisodan jälkeen tekemätöntä työtä oli valtavasti Yhtiöjärjestys määritti yrityksen tehtävän: ”Yhtiön
muun muassa sodan tuhojen korjaamisessa ja siirto- tarkoituksena on yhteistoiminnassa valtion ja kuntain
väen asuttamisessa. Rakennustoiminta oli kuitenkin viranomaisten kanssa harjoittaa sosiaalista asuntotuo-
suurissa vaikeuksissa ja alamaissa. Massatyöttömyys tantotoimintaa vähävaraisten ja eritoten suuriperheisten
uhkasi alaa. Isänmaallisten velvollisuuksien lisäksi asunnontarvitsijain asunnontarpeen tyydyttämiseksi.”
yksityiset rakennusliikkeet ajattelivat tässä tilantees- Saton ensimmäinen hanke oli nimeltään Asunto Oy
sa oman liiketoimintansa tulevaisuutta. Sato N:o 1, johon tuli 170 huoneistoa. Se rakennettiin
”Silloisissa poliittisissa oloissa oli myös niitä, jot- Käpylään Mäkelänkadun, Pohjolankadun, Kalervon-
ka vaativat, että lähinnä valtion ja kuntien oli hoidetta- kadun ja Väinölänkadun rajaamalle alueelle 1941–42.
va koko valtion tukema rakentaminen”, on muistellut Suunnitelman hiontavaiheessa Saton johtoa kävi Sak-
ekonomi, rakennusmestari Martti Sorvari Sosiaalisen sassa opintomatkalla perehtymässä niihin toimiin, joi-
Asuntotuotanto Oy:n eli Saton perustamisvaiheita. hin siellä oli ryhdytty ”varsinkin vähävaraisten suuri-
Rakennusteollisuuksien Keskusvaltuusto lähet- perheisten asuntokysymyksen edistämiseksi”.
ti delegaation kulkulaitosministerin ja Helsingin kau- On erikoista, miten paljon yleishyödyllisen ra-
punginjohtajan pakeille ilmoittamaan, että raken- kentamisen pioneeritöitä keskittyi Käpylään, kun ai-
nusalan yksityisyrittäjät ovat valmiit yhteistoimin van Kansanasuntojen Puu-Käpylän naapuriin nousi-
edistämään yleishyödyllistä rakennustuotantoa. vat sekä Hakan Olympiakylä että Saton ensimmäinen
Lähetystöön kuuluivat muun muassa diplomi-in- rakennusryhmä.
sinööri Paavo Kyrenius, joka oli muutamaa vuot- Saton perustamisen henkinen isä oli raatimies
ta aiemmin esitelmöinyt Asuntoreformiyhdistyksessä Yrjö Similä. Yhtiön ensimmäiseksi toimitusjohtajak-
asuntokysymyksen kokonaisratkaisusta, sekä raati- si valittiin teknologian tohtori, arkkitehti Ole Gripen-
mies, rakennusmestari Yrjö Similä, joka oli yhdistyk- berg, joka oli hänkin ollut vahvasti mukana Asuntore-
sen pitkäaikaista ydinjoukkoa. formiyhdistyksen toiminnassa. Siellä olivat yhteyksiä
Valtioneuvosto lupasi suhtautua rakentajien yhtiö- luoneet ja virikkeitä saaneet Saton ensimmäisen halli-
hankkeeseen suopeasti, mikäli yrityksen säännöissä tuksen jäsenistä ainakin Paavo Kyrenius ja Arvo Lin-
selvästi määriteltäisiin yleishyödyllisen rakennustoi- turi sekä hallintoneuvostosta Erik von Frenckell.
minnan päämäärät ja osingonjako rajoitettaisiin vii-
teen prosenttiin. Hakalle ja Satolle vauhdikkaasti
Perusteilla oli rakennuttajaorganisaatio. Raken- sisaryrityksiä maakuntakaupunkeihin
nusliikkeet olivat valmiit lähtemään rakennuttajan Lokakuussa 1940 Similä matkusti Tampereelle ja
osakkaiksi, osin valvomaan sitä, että niiden kesken esiintyi asiantuntijana yrittäjäpiirien kokouksessa
urakoiden jaossa toimisi vapaa kilpailu. Kauppaseurassa. Perusteilla oli Tampereen Sosiaali-
Syyskuussa 1940 Sosiaalinen Asuntotuotanto Oy nen Asuntotuotanto Tasa OY, joka oli sikäläinen vasti-
perustettiin. Osakkeita merkitsivät ensi sijassa raken- ne helsinkiläiselle Satolle.
98
