Page 87 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 87
Asuntohypoteekkipankin johtaja Arvo Linturi oli tannon täytyy pääasiassa olla yksityistä tuotantoa; ns.
Tulenheimon linjoilla: ”Asuntopolitiikassa on aina pi- yleishyödyllisen rakennustuotannon osuus on vähäi-
dettävä silmällä sitä, että asumiskustannukset saadaan nen ja luultavasti sellaiseksi jää”.
alenemaan. Silloin on pidettävä kiinni ainoastaan vis- Kallialan mielestä normaalioloissa asuntorakentami-
seistä minimivaatimuksista, ja näihin eivät omakoti- sessakin ”kilpailu supistaa voiton vähimpään määrään”.
alueilla ehdottomasti kuulu viemäri- ja vesijohdot.” Kokoavassa päätöspuheenvuorossaan Yrjö Har-
Väittelyä oli siitäkin, miten iso tontin pitäisi olla, via nosti kongressin laajasta aihepiiristä tärkeimmik-
jotta se voisi suodattaa likavedet ilman että puhtaan si alustukset, jotka koskivat rahoitusta. ”Tätä puolta
veden saanti vaarantuisi. edustivat lähinnä alustukset asuntotuotannon organi-
Kaupunginlääkäri J. Järvinen Turusta piti vesijohtoa satiomuodoista ja toissijaisen luoton järjestämisestä.”
joka tapauksessa välttämättömänä. Yrjö Harvian mie- Ensimmäinen viittaus osui Johan Helon osuustoi-
lestä sekä vesi- että viemärijohdoista oli pidettävä kiin- minnallisuutta koskevaan puheenvuoroon ja toinen
ni, jos kohta ”kustannukset veisivät omakotitalot silloin Einar Böökin alustukseen sekundäärilainoista, joka
kaikkein varattomimman väen ulottumattomiin”. sekin nostatti paljon jatkopuheenvuoroja.
Harvia epäili, että vallitseva korkeakonjunktuuri on
”Meidänkin maassamme ripeämmät tuudittanut ”käsitykseen, että meillä olot ovat erittäin
otteet olisivat tarpeen” hyvät”. ”Se taloudellinen vaurastuminen ja nousukau-
Helsingin rahatoimenjohtaja Johan Helo raaputti si, mikä meidän maallemme nyt on ominaista, on ehkä
esiin yhteiskunnalliset näkemyserot esitelmällään ja jonkin verran peittänyt niitä epäkohtia, sitä heikkoutta,
loppuponnellaan, joka oli toivomus ”asunnontarvitsi- mikä meidän yhteiskuntarakennuksemme pinnan alla
jain yhteistoimintaan perustuvan elimen luomisesta”. kuitenkin lopulta on.”
Seurattavana esimerkkinä hän mainitsi Ruotsin laajan ”Käsitys, että meillä olot nykyään ovat hyvät, on
osuustoiminnallisen asuntorakentamisen. ehkä myöskin vaikuttanut sen, että erikoisesti meidän
Asuntohypoteekkipankin Linturi oli ehdottomasti toimintamme yhteiskunnallisten olojen parantamisek-
asunto-osakeyhtiöiden kannalla osuuskuntien sijasta: si on aikalailla kangistunut. Tuntuu siltä, että meidän-
”Asuntoyhtiössä säästytään tyhjänäolotappioista ja pe- kin maassamme ripeämmät otteet olisivat tarpeen”,
rimättä jääneistä vuokrasaatavista.” Harvia kannusti lopuksi.
Asuntokiinteistöliiton edustaja, rakennusmestari Näin siis syksyllä 1937.
Oiva Suvanto pelkäsi, että Skandinavian malli johtaisi
asuntorakentamisen yhteiskunnallistamiseen, ja ”yk-
sityisen rakennustoiminnan olisi vaikeaa silloin työs-
kennellä ja kilpailla, kun olisi toiminnassa tällainen
laitos, joka nauttii valtion ja kunnan avustusta”.
Pankinjohtaja K.J. Kalliala Säästöpankkien Kes-
kusosakepankista tähdensi, että ”niin kauan kuin ny-
kyinen yhteiskuntamuoto on olemassa, rakennustuo-
87
