Page 41 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 41
Ensimmäisen asuntonäyttelyn luettelon kannessa oli
englantilaistyylistä puutarhakaupunki-ihannetta.
Helsingin kaupungin yleishyödyllisen rakennustoi- hyödyllinen, on tunnetuista syistä, ennen kaikkea ai-
minnan edistämislainarahaston säännöissä”. neshankintavaikeuksien tähden, ollut lähes mitätön,
Omaan rakennustoimintaan sinänsä oli varat- eikä suuria mahdollisuuksia ollut sen elvyttämiseen”,
tu mahdollisuus jo yhdistyksen säännöissä. Puheen- kertomukseen kirjattiin.
johtaja Otto Stenrothin esittämä aloite vuonna 1913 ”Ei myöskään viime vuonna, asiasta neuvoteltua,
kuitenkin raukesi, ja muutamaa vuotta myöhemmin havaittu ajankohtaa soveliaaksi yleisen suomalaisen
lopputulos keskustelusta oli sama. Arkkitehti Yrjö Sa- asuntokongressin toimeenpanoon, jota jo muutaman
demies totesi pöytäkirjojen mukaan epävarmaan sota- vuoden oli suunniteltu”, yhdistys harmitteli sihteerin-
aikaan viitaten, ”ettei nyt uskalla mitään rakentaa”. sä Einar Böökin kynällä.
Yhdistyksen alkuvuosien suurisuuntaisin hanke
oli Suomen yleisen asuntokongressin järjestäminen. Ensimmäinen asuntokongressi
Siitä tehtiin ensi kerran päätös jo 1914 seuraavaa toteutui myrskyisässä tilanteessa
vuotta ajatellen. Silloin olot olivat kuitenkin muuttu- Asuntokongressi toteutui lopulta lokakuussa 1917,
neet niin epävarmoiksi, että kongressia lykättiin. Sa- vaikka ajat eivät suinkaan silloin olleet rauhoittuneet.
moin oli tehtävä myös vuonna 1916. Päinvastoin vuosi oli myrskyisä, mutta Asuntorefor-
Tuon vuoden toimintakertomuksessa mainitaan yh- miyhdistys teki silti kongressitavoitteestaan totta. Jos
distyksen toiminnan olleen lamassa ”kuten niin moni aiempien lykkäysten jatkeeksi olisi tullut peruutus,
muukin yhteiskunnallinen yritys maassamme”. koko hanke olisi ehkä tuntunut matkaavan haaveiden
”Rakennustoiminta, sekä yksityinen että yleis- hautausmaalle.
41
