Page 40 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 40
Julkaisusarjassa ilmestyi Vuoden 1917 satoa olivat K.W. Hopun tilastolli-
parhaana vuonna viisi nidettä nen tutkimus Asuntovuokrat Helsingissä ja Viipurissa
Ensimmäisen toimintavuoden joulun aatonaattona oli sekä Kaarlo J. Kallialan Asunto-osuuskunnat.
määrä pitää yhdistyksen hallintoneuvoston kokous, Luettelo kertoo, että tietoa tuli paljon tarjolle. Ken
mutta se jäi epäviralliseksi. Paikalla ei ollut päätös- halusi perehtyä ajankohtaiseen asuntokeskusteluun,
valtaisuuteen vaadittua määrää jäseniä. Keskustelua pääsi kohtuullisesti mukaan ja kärryille jo sillä, että
tärkeistä aiheista silti käytiin. Esillä oli oma julkaisu- luki Asuntoreformiyhdistyksen julkaisut.
sarja, jonka aloittamista muun muassa Paasikivi kan- Tietoa vietiin myös ulkomaille, mistä sitä myös tuo-
natti lämpimästi. tiin kuten yhdistyksen julkaisusarjassa ilmestyneet ku-
Julkaisusarjasta tuli yhdistyksen keskeinen työväli- vaukset Budapestin ja Itävallan asuntopolitiikan eri-
ne asiansa ajamisessa. Sarja pääsi alkuun 1912, ja Suo- tyiskysymyksistä kertovat. Belgian Haagissa 1913
men itsenäistymiseen mennessä oli päästy jo julkaisuun pidettyyn kymmenenteen kansainväliseen asuntokong-
numero 17. ressiin yhdistys järjesti Suomesta useita alustuksia.
Julkaisuista osa oli yhdistyksen toimintakerto- Kansainvälisessä yhteistyössä Suomi esiintyi Suome-
muksia, mutta suurin osa oli muuta alan valistusta. na, ei Venäjän alusmaana. Pienimuotoisesti näyttäyty-
Vuonna 1912 ilmestyi sarjassa Einar Böökin Hyres- misessä näillä foorumeilla oli jotakin samaa kuin 1912
lagstiftning i korta drag, Taavi Laitisen Asuntoa kos- Tukholman Olympialaisissa kisoissa, joissa Hannes
keva tietolehti, yhtenä niteenä Sigurd Steniuksen esi- Kolehmainen ”juoksi Suomen maailmankartalle”.
telmä maaseudun asunto-oloista ja Gustav Strengellin
esitelmä englantilaisesta puutarhakaupungista. Toi- Otto Stenroth teki jo 1913 esityksen
sessa esitelmäkirjassa Otto Stenroth kirjoitti aihees- yhdistyksen omasta rakennustoiminnasta
ta Miten on varoja hankittava vähävaraisten asumiso- Myös lausuntojen antaminen – tässä vaiheessa etupääs-
lojen parantamiseksi meillä ja Einar Böök kahdesta sä pyytämättä – oli yhdistyksen toimialaa. Harvemmin
teemasta, jotka olivat Valtion ja kuntien asuntotuotan- ne kuitenkaan johtivat välittömiin käytännön toimiin.
to Budapestissa ja Itävallan yleishyödyllinen asunto- Valtion lainoitus työväenasuntoyhtiöille ja myös
rahasto. Aihekirjo oli poikkeuksellisen suuri yhdelle osuuskunnille oli tähtäimessä. Helsingin kaupunki
vuodelle, samoin kirjojen ja kirjasten määrä. sai paljon kirjeitä: yhdistys muun muassa puolsi 1913
Seuraavana vuonna ilmestyi Leo Ehrnroothin Stä- kaupungin työväenasianlautakunnan ehdotusta erityi-
dernas bostadsfråga, alaotsikoltaan Översikt af kom- sen asuntolautakunnan asettamisesta.
munal bostadspolitik i Finland 1910-13. Toinen Senaatin siviilitoimituskunnalle lähetettiin sama-
julkaisu oli Arthur Gauffinin kirjanen työväen asun- na vuonna ”erinäisiä lisäyksiä ja muutoksia” tervey-
to-oloista ja asuntotarkastuksesta Helsingissä. denhoitoasetukseen. Yhdistys oli sillä kannalla, että
Vuonna 1915 Gauffin kirjoitti sarjaan Helsingin asuntojen vähimmäisilmatilasta pitäisi määrätä lailla.
lapsiperheiden asuntotarpeista ja asukkijärjestelmäs- Jo ennen ensimmäisen maailmansodan puhkea-
tä työläisperheissä. Wald. Wileniuksen työn otsikko oli mista virisi yhdistyksessä keskustelu asuntorakennus-
laaja Bostads- och hyresförhållandena i Helsingfors. yhtiön perustamisesta lähtien siitä, mitä ”edellytetään
40
