Page 37 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 37
Muuttokuorma Läntisen Heikinkatu (nyk. Mannerheimintie) 24 pihal-
la 1919. Taustalla näkyy Uuden ylioppilastalon torni. Vuokralaiselle kesä-
kuun alku oli kaupungissa yleinen muuton ja asunnon vaihdon ajankohta.
Kuva Ivan Timiriasew, HKM.
Asuntoreformiyhdistys syntyi suuriruhtinaan- Kesäkuussa asiaa duumassa käsiteltäessä päämi-
maassa, jossa Venäjä oli vuonna 1908 aloit- nisteri Stolypin arvosteli suomalaisia ankarasti. Yleis-
tanut toisen sortokauden. Yhdistyksen perus- valtakunnallinen lainsäädäntöjärjestys päätettiin ää-
taminen sinänsä osoittaa, että kansalaistoimintaa ei nestäen, ja tuloksen selvittyä äärioikeistoon kuulunut
painostuksella kyetty tappamaan. Oli niinkin, että duuman jäsen V.M. Puriškevitš huudahti: ”Finis Fin-
tsaarinvallan yleisvaltakunnalliset yhtenäistämis- ja landiae.”
alistamispyrinnöt eivät ulottuneet kaikkeen yhteis- Suomen loppu ei kuitenkaan ollut käsillä. Elämä
kuntaelämään, eivät ainakaan syvälle. jatkui kaikesta huolimatta.
Sosiaaliset kysymykset ja asuntokysymys niiden Asuntoreformiyhdistyksen asiakirjoissa sortokau-
rinnalla olivat aluetta, jossa jäi tilaa suomalaisille rat- teen viittaavia merkintöjä ei juuri ole. Kulttuurin alal-
kaisuyrityksille. la toista sortokautta on pidetty jossakin määrin la-
1909 Suomen senaatti venäläistettiin ja kenraali- mauttavana, ainakin jos vertailukohdaksi on otettu
kuvernöörin virkaan nimitettiin Suomi-syöjänä jo ai- vuosisadan vaihteen Suomen taiteen kultakausi, jota
emmin tunnetuksi tullut Frans Seyn. Venäläinen hal- elähdytti kansallisuusaate.
linto vakiintui ja pysyi sitten lähes muuttumattomana Tarvetta ja kiinnostusta asuntokysymyksen selvit-
vuoden 1917 maaliskuun vallankumoukseen saakka. tämiseen ohjasi sittenkin enemmän suomalaisen yh-
Helsingin Seurahuoneelle 6. toukokuuta 1910 ko- teiskunnan taloudellinen kehitys, johon kuuluivat te-
koontuneet asuntoreformin harrastajat olivat hyvin ollistuminen ja kaupungistuminen.
tietoisia siitä, että Pietarissa ratkottiin samaan ai- Vuonna 1914 alkanut maailmansota kylläkin vai-
kaan Suomen kohtalonkysymyksiä. Venäjän ministe- kutti suuresti toimeliaisuuteen. Venäjä oli sodassa, ja
rineuvosto oli lähettänyt yleisvaltakunnallista lain- vaikka suoranaiset sotatapahtumat eivät ulottuneet-
säädäntöjärjestystä koskevan ehdotuksensa duumaan kaan Suomeen, sotatalous heijastui tännekin ja monet
maaliskuussa. Suomen eduskunta oli ilmoittanut, että rajoitukset tulivat voimaan.
ehdotukset olivat vastoin Suomen perustuslakeja.
37
