Page 32 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 32
oli 1909 tehnyt opintomatkan Englantiin. Hän opiske- kasta toimintaa vuonna 1910 perustetussa Yhdistyk-
li siellä arkkitehtikoulussa ja kävi tutustumassa muun sessä yleishyödyllisen rakentamisen edistämiseksi”,
muassa Oxfordiin, Cambridgeen sekä Skotlannissa Brunila mainitsee muistelmissaan.
Glasgow’hun ja Edinburghiin.
Brunila näki myös tehtaanomistajien rakennutta- Böökin näkemys asuntokysymyksen
mia malliyhdyskuntia. Suurimman vaikutuksen hä- laajuudesta pätee edelleen
neen kuitenkin teki Howardin aloitteesta Lontoon lä- Asuntoreformiyhdistyksen perustaminen on johdet-
helle rakennettu Letchworthin puutarhakaupunki. tavissa 1900-luvun alun yhteiskunnallisista tarpeis-
Sen asemakaavaa oli laatimassa arkkitehti Raymond ta. Vastausta polttavaan asuntokysymykseen etsittiin
Unwin, jonka kirjoittama oppikirja Town Planning in sen eri kulmilta. Nyt sata vuotta myöhemmin tarkas-
Practice oli merkitykseltään kansainvälisesti painava. teltuna jäsenistö edusti hämmästyttävän monipuolista
Brunila mainitsee muistelmissaan, että hän koki asiantuntemusta kaikilta asuntokysymystä sivuavilta
Letchworthin ”miellyttävänä vastakohtana Eastendin aloilta. Poliittista vaikutusvaltaa oli koolla laajalti.
kurjuudelle”. Laaja oli kyllä tehtäväkenttäkin.
Howardin hahmottamassa ihannekaupungissa oli Asuntoreformiyhdistyksen alkuaikojen johtohah-
noin 30 000 asukasta. Näin sosiaalinen elämä voisi mo Einar Böök julkaisi 1911 tiiviin ja herättävän kir-
olla kyllin vilkasta ja monipuolista, mutta luonto py- jasen Asuntokysymyksen alalta, esitelmiä ja kirjoi-
syisi kuitenkin lähellä. Maaseudun piti ympäröidä telmia. Siinä hän kertoo, mistä asuntokysymyksessä
puutarhakaupunkia, ja asukkailla tuli olla omat puu- oikein on kysymys.
tarhapalstat. Asujaimiston tuli koostua useista sosiaa- ”Oli kerran ylioppilas, joka esitti osakunnassaan
liluokista. Työpaikkoja piti olla omiksi tarpeiksi. yhdeksi keskusteluaineeksi ”mittees parannuksii viel’
Järkevän ja miellyttävän asemakaavan ja ra- ois Suomenmuassa tehtävii?”. ”Yhtä yksinkertaises-
kennustavan ohella Brunila merkitsi muistiin myös ti emme saa käsitellä edes yhtä parannuskysymystä,
Letchworhin yhdyskunnan toiminnallisia, sosiaalisia asuntokysymystä”, Böök kirjoitti.
ja hallinnollisia ominaispiirteitä; kuinka liikenteessä Ja sitten Böök antoi määritelmän: ”Tämä kysy-
rautateillä oli keskeinen osa ja kuinka työläiset asui- mys jakaantuu nimittäin vuorostaan uusiin alakysy-
vat yhden tai kahden perheen taloissa. Yhdyskunta myksiin: Se on maakysymys: sen ratkaisu on riippu-
omisti maan ja vuokrasi sitä, sillä maan arvonnousu va maanomistuksen ja maanhallinnan muodoista. Se
haluttiin koko yhteisön hyväksi. Yleishyödyllisyys ja on rakennuskustannuskysymys: siihen vaikuttavat ra-
rajoitettu voitonjako olivat vallalla. kennusaineiden ja rakennustyön hinnat sekä ne vaa-
Brunila innostui Englannissa näkemästään niin, timukset, mitkä asetetaan asuntojen mukavuuteen ja
että palattuaan kotimaahan hän piti huhtikuussa 1909 ulkonaisen muodon miellyttävyyteen. Se on luotto-
Helsingissä Ekonomiska Samfundetissa esitelmän kysymys: rakennustoiminta on nimittäin riippuvai-
Englannin asuntoreformista. nen rahamarkkinoiden yleisestä tilasta ja erittäin sii-
Brunilan esitys ilmestyi painettuna Ekonomiska tä, kuinka kiinteistö- ja rakennusluotto on järjestetty.
Samfundetin julkaisusarjassa. ”Seurauksena oli vil- Se on kysymys joka on mitä likeisimmässä yhteydes-
32
