Page 27 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 27
Työväenliikkeen nousu Vuonna 1900 väestöstä 73 prosenttia sai elantonsa
antoi painoa asuntokysymykselle maa- ja metsätaloudesta. Vastaavasti teollisuus, kä-
Sosiaaliset ongelmat eivät olleet Suomessa vasta kek- sityö ja rakennustoiminta elättivät 13 prosenttia vä-
sittyjä, niitä tunnistettiin jo Ruotsinvallan aikana. estä. Kymmenessä vuodessa, Asuntoreformiyhdis-
Pitkään huomio kohdistui maaseudun tilattomaan vä- tyksen perustamisvuoteen 1910 mennessä, siirtymä
estöön. Maakysymys oli sosiaalisista kysymyksistä alkutuotannosta oli hyvin pieni. Tuolloin maa- ja met-
tärkein. sätalouden varassa oli yhä 71 prosenttia väestä. Vas-
1860-luvulta alkanut taloudellisen vapaamieli- taavasti teollisuuden, käsityön ja rakentamisen yhtei-
syyden kausi ja ensimmäinen teollistuminen synnyt- nen osuus oli kasvanut vain pari prosenttiyksikköä,
tivät työväenkysymyksen. Ulkomaiset aatevirtaukset 15 prosenttiin.
alkoivat heijastua Suomeen. Suomen väkiluku 1910 oli 2,9 miljoonaa, ja sii-
Puoluekentän mullistavin muutos oli työväenliik- tä kaupunkiväestön osuus oli vain 15 prosenttia. Sa-
keen itsenäistyminen, joka alkoi 1899. Suomen Työ- maan aikaan ruotsalaisista asui kaupungeissa jo joka
väenpuolue vaihtoi Forssan kokouksessa 1903 ni- neljäs ja tanskalaisista neljä kymmenestä.
mensä Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi ja Sosiaalipoliittiset ja -reformistiset aatteet tulivat
omaksui sosialistisen ohjelman. Suomeen pääosin Saksasta, joka oli jo teollisuusmaa.
Valtiollisessa elämässä käännekohta oli vuoden Esimerkiksi Einar Böök, 1910-luvun johtava asunto-
1905 suurlakko. Se toi hengähdystauon tsaarivallan poliitikko ja Asuntoreformiyhdistyksen sihteeri, opis-
harjoittaman kansallisen sorron keskelle. Murros- keli kotimaisten lainlukujensa välissä Münchenin yli-
kauden suuri saavutus – maailmanmitassakin – oli opistossa ja kuunteli yhteiskunnallisten kysymysten
yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, joka oli ensi ker- tutkijan, kansantaloustieteen professorin Lujo Bren-
taa käytössä vuoden 1907 eduskuntavaaleissa. Siihen tanon luentoja.
mennessä piti muidenkin ryhmien kuin sosiaalidemo- Brentano oli niin sanottu kateederisosialisti, jota
kraattien järjestäytyä valtakunnallisesti puolueiksi. nimitystä aikanaan käytettiin vähän pilkallisestikin
Vaaleissa sosiaalidemokraatit ottivat peräti kah- viittaamaan opettajamaisuuteen ja epäkäytännölli-
deksankymmentä paikkaa kahdestasadasta. Saavutus syyteen. Yhtä kaikki Brentanon käsitykset muun mu-
oli hämmästyttävä, kun muistaa puolueen historian ly- assa ammattiyhdistysliikkeen merkityksestä vaikutti-
hyyden. vat laajalti.
Oli selvää, että uudet poliittiset voimasuhteet ja Leo Ehrnrooth, sosiaalipoliittisen aktivoitumi-
vaikutusmahdollisuudet alleviivasivat työväenkysy- sen keskeinen henkilö hänkin, meni 1901 Berliiniin
myksen tärkeyttä myös porvarillisissa piireissä. Torp- opiskelemaan kansantaloutta ja oikeustiedettä. Siellä
parikysymys oli paljolti se, jolla sos.dem. puolue oli hän sai käsiinsä ranskalaisen sosialistin Jean Jaurè-
kannatustaan nostattanut. Kaupunkien tehdastyöläis- sin vastailmestyneen kirjan ”Etudes socialistes”. Sen
ten ja kaupunkien vähävaraisten olot olivat jääneet lukeminen oli Ehrnroothille elämys, joka johti muun
heiltäkin vähemmälle huomiolle. muassa siihen, että hän pyysi ja sai henkilökohtai-
Suomi kulki jäljessä teollistumiskehityksessä. set audienssit saksalaisen sosialidemokratian teo-
27
