Page 31 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 31
Puutarhakaupunkiaatetta sovelsivat Stenius, jonka tilauksesta Eliel Saarinen laati suu-
ensiksi Helsingin ympäristön maayhtiöt risuuntaisen Munkkiniemi-Haaga-suunnitelmansa.
Asuntoreformiyhdistyksessä sulautuivat alusta pitäen Sen raporttiin sisältyi arkkitehti Gustav Strengellin
toisiinsa sosiaaliset tarkoitusperät sekä kaupunki- ja katsaus kaupunkisuunnittelun historiaan. Katsauk-
asuntosuunnittelun uudistustarpeet. Myös jälkimmäi- sessa oli tarkka kuvaus Howardin puutarhakaupunki-
siin, fyysistä ympäristöä koskeviin kysymyksiin saa- ideasta. Munkkiniemi-Haaga-suunnitelma jäi valitet-
tiin vahvoja kansainvälisiä vaikutteita. tavasti lähes tyystin paperille.
Puutarhakaupunkiaate oli noussut 1890-luvulla Vuonna 1906 perustettiin Espoossa maayhtiöt AB
jokseenkin samoihin aikoihin sekä Englannissa että Grankulla ja AB Alberga sekä Helsingin maalais-
Saksassa. Elinympäristö nopeasti kasvaneissa kau- kunnassa AB Parkstad-Vanda-Puistokylä OY. Seu-
pungeissa oli osoittautunut monessa suhteessa epä- raavana vuonna aloittanut Kulosaari-yhtiö, AB Brän-
terveelliseksi, epäviihtyisäksi ja huonosti toimivaksi. dö Villastad, ehti kuitenkin käytännön toteutuksessa
Asemakaavaopin professori Otto-Iivari Meurman suunnannäyttäjäksi. Kulosaari valloitti aseman Suo-
on muistelmissaan kertonut puutarhakaupunkiaat- men ensimmäisenä puutarhakaupunkina – tai huvila-
teen ensi tuulahduksista Suomessa. Hän mainitsee, kaupunkina kuten sitä yhtiön nimenkin mukaan usein
miten nuori arkkitehti Bertel Jung vuonna 1896 sat- kutsutaan.
tumalta pani merkille ruotsinmaalaisessa lehdessä Kulosaaren historiasta kirjoittaneen professori
julkaistun kirjoituksen kuulun kaupunkisuunnitteli- Laura Kolben mukaan ”AB Brändö Villastadin kes-
jan Camillo Sitten kirjasta. Hän kertoi huomiostaan keisenä toiminta-ajatuksena oli maantieteellisesti
työtoverilleen Lars Sonckille, joka kirjoitti artikkelin rajatun ja sosiaalisesti yhdenmukaisen, kansainvä-
Finsk Tidskriftiin. Artikkelin otsikko oli raflaava: Mo- lisesti ajanmukaisen yhdyskunnan rakentaminen lä-
dern vandalism. Siinä ruodittiin ankarin sanoin Hel- hinnä helsinkiläiselle ostajakunnalle.” ”Oman tontin
singissä vallalla ollutta asemakaavoitustapaa. omistamiseen, huvilan rakentamiseen ja esikaupun-
Sonckin kirjoituksen ensimmäinen vaikutus osui kiyhdyskunnan suunnitteluun liittyi . . . useita mo-
Etu-Töölön suunnitteluun, johon sitten mallia haet- raalisesti ja yhteiskunnallisesti kasvattavia reformoi-
tiinkin maan ensimmäisellä asemakaavakilpailulla. via päämääriä.”
Puutarhakaupunkiaatteen varsinaisena isänä pide- Kulosaaresta tuli vaurastuneen keskiluokan yh-
tään lontoolaista Ebenezer Howardia. Häneltä ilmestyi dyskunta, joka yritteliäisyyden hengessä huolehti
1898 kirja Tomorrow, A Peaceful Path to Real Reform, omista asioistaan yksityisesti ja omassa joukossaan.
joka muutamaa vuotta myöhemmin hieman uudessa
muodossa sai nimen Garden Cities of Tomorrow. Ebenezer Howardin mallikaupunki
Puutarhakaupunkiajatusten ensimmäisiä toteutta- teki vaikutuksen Birger Brunilaan
jia Suomessa olivat Helsingin ympäristöön syntyneet Asuntoreformiyhdistykseen Ebenezer Howardin puu-
maayhtiöt. Niiden suunnitelmat saivat vaikutteita Eng- tarhakaupunkiaate tuli ennen muuta Birger Brunilan
lannin lisäksi muun muassa Saksasta ja Ruotsista. välityksellä. Nuori arkkitehti, joka oli mukana yhdis-
Maayhtiöistä vanhin oli 1895 perustettu AB M.G. tyksen perustamista valmistelevassa ydinryhmässä,
31
