Page 25 - Alussa oli hellahuoneLOW

Kaupunkiporvariston edistyshenkeä Jakautuma on ymmärrettävä. Helsinkiläisen luke-
puoluesidokseen katsomatta neiston, talouselämän johdon ja kaupungin luottamus-
Yhdistyksen yleishyödyllisen rakennustoiminnan mies- ja virkamiesjohdon piirissä ruotsinkieliset olivat
edistämiseksi – hankala nimi korvattakoon tästä eteen- enemmistönä, vaikka suomenkielisen väestön määrä
päin tulevalla nimellä Asuntoreformiyhdistys – jäse- oli ohittanut ruotsinkielisen jo 1890-luvun alussa.
nistön poliittinen jakautuminen oli yhdessä suhteessa Kaupunginhallinnossa Ruotsalainen kansanpuo-
selvää; maalaisliittolaisia ei ollut mukana. Kaupunki- lue oli edelleen vahvin. Yleinen ja yhtäläinen ääni-
asumisen ongelmat eivät koskettaneet suoranaisesti oikeus ei paikalliseen politiikkaan ollut tuossa vai-
heidän elämänpiiriään. Näkyvistä sosiaalidemokraa- heessa tullut, vaan tulot antoivat valtaa. Työväki oli
teista osallistui alussa vain Väinö Voionmaa. kunnallisesta päätöksenteosta sivussa, tai heidän asi-
Pyrkimykset kohentaa asunto-oloja edustivat ylei- oitaan edustivat porvarilliset wrightiläisen työväen-
sempää sosiaalista reformiliikettä, jolla oli kannatusta liikkeen perinteen kantajat.
yli puoluerajojen. Merkillepantavaa onkin, että Asun- Kieliriidat sen enempää kuin poliittiset puolue-
toreformiyhdistys sai tukea ja aktiivijäseniä Suoma- kiistatkaan eivät näytä vaivanneen Asuntoreformiyh-
laisen puolueen molemmista perillisistä, nuorsuoma- distystä. Puolueiden sisällä oli erimielisyyksiä sosiaa-
laisista ja vanhasuomalaisista, sekä Ruotsalaisesta listen kysymysten ratkaisusta mutta yhdistyksessä eri
kansanpuolueesta. puoluetaustoista lähteneet mielipiteet palvelivat yh-
Sekä nuorsuomalaiset että vanhasuomalaiset oli- teisiä tavoitteita, puolueista riippumatonta reformis-
vat vuonna 1906 kirjoittaneet puolueohjelmansa. tista harrastusta.
Nuorsuomalaiset korostivat työväestön ja maaseu-
dun tilattomien olojen parantamista, kunnallishallin-
non kansanvaltaistamista ja verotuksen uudistamista.
Vanhasuomalaiset olivat yleensä tavoitteissaan vä-
hemmän radikaaleja, mutta muutoshakuisia hekin.
Ruotsinkielisellä puolella Svenska Folkpartiet pe-
rustettiin 1906, ja seuraavana vuonna sen piirissä jär-
jestäytyi virallisesti vasemmistosiipi, Svenska Folk-
partiets vänster, joka erottautui muusta puolueesta
erityisesti sosiaalisten uudistusten ajajana. Tämän
ryhmän kantaviin voimiin kuuluivat muun muassa
Leo Ehrnrooth ja G. R. Snellman, joista tuli keskeisiä
vaikuttajia myös Asuntoreformiyhdistykseen.
Yhdistyksen jäsenistön enemmistö puhui äidin-
kielenään ruotsia päätellen siitä, minkä verran ilmoit-
tautumisia oli kertynyt suomen- ja ruotsinkielisiin liit-
tymiskaavakkeisiin.

25