Page 24 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 24

ja ammattikunnan suhteellinen paino yhdistyksen jä-           	 Jäsenhankintavetoomuksessa viitattiin asunto-olo-
senistössä on suurempi kuin sen ensimmäisissä hal-            jen tilastotutkimuksiin, ja ne osoittivat kylläkin että
lintoelimissä. Arkkitehtijäsenistä monet ovat nyky-           ”ehdottomasti liika-asuttuja asuntoja” oli runsaas-
polvillekin tuttuja: Sigurd Frosterus, Gustav Strengell,      ti muissakin kaupungeissa. Helsingissä niitä oli nel-
Waldemar Aspelin, Walter Thomé, K.S. Kallio, Wer-             jännes, kun vaatimukseksi asetettiin, että ilmatila-
ner von Essen, Yrjö Sademies, Einar Sjöström…                 vuutta asunnossa pitäisi olla vähintään kymmenen
	 Jäsenistössä oli runsaasti poliitikkoja ja muita yh-        kuutiometriä henkeä kohti. Kymmenen kuutiota on
teiskunnallisia vaikuttajia myös niiden lisäksi, jotka        esimerkiksi sellainen tila, jossa on kaksi kertaa kaksi
olivat tulleet valituiksi alkuvaiheen hallintoon. Muka-       metriä lattiaa ja kaksi ja puolimetriä huonekorkeutta.
na olivat valtioneuvos J.R. Danielson-Kalmari, kan-           	 Kirjasessaan Asuntokysymyksen alalta vuon-
santaloustieteilijä ja senaattori Heikki Renvall, toi-        na 1911 Einar Böök piikitteli nimeämällä Helsingin
mittaja Amos Andersson, päätoimittaja Eero Erkko,             ”kaikessa muussa paitsi korkeissa huoneenvuokrissa
rakennusliikkeen johtaja A. W. Liljeberg, senaatto-           ja nousukasmaisessa ylellisyydessään vaatimattomak-
ri ja professori Onni Talas, kansanvalistusmies Zach.         si suurkaupungiksemme”.
Castren ja asianajaja Heikki Ritavuori.                       	 R. G. Snellmanin tutkimuksen mukaan Helsingis-
	 Ilmoittautumisia jäseneksi saatiin kokoon myös              sä työläisen palkasta vuokraan meni 18 prosenttia tu-
Viipurista ja Tampereelta. Kummankin kaupungin                loista. ”Ainoastaan Helsingissä suhdeluku nousi yli
arkkitehtuurin kärki tuli mukaan: Viipurista Uno Ull-         15 %:in, jota yleensä katsotaan kohtuulliseksi”, Böök
berg ja Tampereelta Birger Federley.                          kirjoitti.
	 Viipurista liittyi myös suuryrityksen pääjohtaja            	 Viime vuosisadan alun oloissa tietysti liikenne-
Wilhelm Hackmann, joka oli osallistunut siellä myös           olotkin rajoittivat osallistumista maaseutukaupun-
kunnallispolitiikkaan. Hackman maksoi jäsenmaksua             geissa. Sata vuotta sitten Tampereelta sai pääkaupun-
”kerta kaikkiaan” sata markkaa. Ainaisjäsenyyden              kiin puksutella junalla kuutisen tuntia ja Viipurista
näin lunastaneita ei muuten ollut paljon. Leo Meche-          kaksitoista tuntia.
lin kuului joukkoon, samoin säätiönsä kautta pysyväs-         	 Yhdistyksen helsinkiläiset aktiivijäsenet tunsivat
ti muistiin jäänyt Yrjö Jahnsson. Esimerkiksi Amos            toisensa monista yhteyksistä, myös kunnalliselämästä
Andersson, jolle karttui suuromaisuus, lähti yhdistyk-        ja asuntokysymyksen harrastajina. 1908 eli pari vuot-
sen jäseneksi minimimaksulla, kolmella markalla.              ta ennen yhdistyksen perustamista, oli saatu valmiik-
                                                              si Helsingin kaupunginvaltuustolle komiteamietintö
Helsingin asunnoista neljännes                                halpojen asuntojen rakentamisesta. Komiteaan kuu-
”ehdottomasti liika-asuttuja”                                 luivat G. Nyström, V. von Wright, Leo Ehrnrooth ja W.
Helsinki-keskeisyys oli merkille pantavaa, vaikka             Zilliacus – kaikki tulevan yhdistyksen avainhenkilöi-
sääntöjensä mukaan yhdistyksen toiminta-alue oli              tä – sekä kauppaneuvos Julius Tallberg, joka hänkin
”koko suuriruhtinaanmaa”. Suuren kaupungin ongel-             tuli jäseneksi.
mat olivat suuremmat kuin pienen, voidaan päätellä.

                                                          24
   19   20   21   22   23   24   25   26   27   28   29