Page 24 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 24
ja ammattikunnan suhteellinen paino yhdistyksen jä- Jäsenhankintavetoomuksessa viitattiin asunto-olo-
senistössä on suurempi kuin sen ensimmäisissä hal- jen tilastotutkimuksiin, ja ne osoittivat kylläkin että
lintoelimissä. Arkkitehtijäsenistä monet ovat nyky- ”ehdottomasti liika-asuttuja asuntoja” oli runsaas-
polvillekin tuttuja: Sigurd Frosterus, Gustav Strengell, ti muissakin kaupungeissa. Helsingissä niitä oli nel-
Waldemar Aspelin, Walter Thomé, K.S. Kallio, Wer- jännes, kun vaatimukseksi asetettiin, että ilmatila-
ner von Essen, Yrjö Sademies, Einar Sjöström… vuutta asunnossa pitäisi olla vähintään kymmenen
Jäsenistössä oli runsaasti poliitikkoja ja muita yh- kuutiometriä henkeä kohti. Kymmenen kuutiota on
teiskunnallisia vaikuttajia myös niiden lisäksi, jotka esimerkiksi sellainen tila, jossa on kaksi kertaa kaksi
olivat tulleet valituiksi alkuvaiheen hallintoon. Muka- metriä lattiaa ja kaksi ja puolimetriä huonekorkeutta.
na olivat valtioneuvos J.R. Danielson-Kalmari, kan- Kirjasessaan Asuntokysymyksen alalta vuon-
santaloustieteilijä ja senaattori Heikki Renvall, toi- na 1911 Einar Böök piikitteli nimeämällä Helsingin
mittaja Amos Andersson, päätoimittaja Eero Erkko, ”kaikessa muussa paitsi korkeissa huoneenvuokrissa
rakennusliikkeen johtaja A. W. Liljeberg, senaatto- ja nousukasmaisessa ylellisyydessään vaatimattomak-
ri ja professori Onni Talas, kansanvalistusmies Zach. si suurkaupungiksemme”.
Castren ja asianajaja Heikki Ritavuori. R. G. Snellmanin tutkimuksen mukaan Helsingis-
Ilmoittautumisia jäseneksi saatiin kokoon myös sä työläisen palkasta vuokraan meni 18 prosenttia tu-
Viipurista ja Tampereelta. Kummankin kaupungin loista. ”Ainoastaan Helsingissä suhdeluku nousi yli
arkkitehtuurin kärki tuli mukaan: Viipurista Uno Ull- 15 %:in, jota yleensä katsotaan kohtuulliseksi”, Böök
berg ja Tampereelta Birger Federley. kirjoitti.
Viipurista liittyi myös suuryrityksen pääjohtaja Viime vuosisadan alun oloissa tietysti liikenne-
Wilhelm Hackmann, joka oli osallistunut siellä myös olotkin rajoittivat osallistumista maaseutukaupun-
kunnallispolitiikkaan. Hackman maksoi jäsenmaksua geissa. Sata vuotta sitten Tampereelta sai pääkaupun-
”kerta kaikkiaan” sata markkaa. Ainaisjäsenyyden kiin puksutella junalla kuutisen tuntia ja Viipurista
näin lunastaneita ei muuten ollut paljon. Leo Meche- kaksitoista tuntia.
lin kuului joukkoon, samoin säätiönsä kautta pysyväs- Yhdistyksen helsinkiläiset aktiivijäsenet tunsivat
ti muistiin jäänyt Yrjö Jahnsson. Esimerkiksi Amos toisensa monista yhteyksistä, myös kunnalliselämästä
Andersson, jolle karttui suuromaisuus, lähti yhdistyk- ja asuntokysymyksen harrastajina. 1908 eli pari vuot-
sen jäseneksi minimimaksulla, kolmella markalla. ta ennen yhdistyksen perustamista, oli saatu valmiik-
si Helsingin kaupunginvaltuustolle komiteamietintö
Helsingin asunnoista neljännes halpojen asuntojen rakentamisesta. Komiteaan kuu-
”ehdottomasti liika-asuttuja” luivat G. Nyström, V. von Wright, Leo Ehrnrooth ja W.
Helsinki-keskeisyys oli merkille pantavaa, vaikka Zilliacus – kaikki tulevan yhdistyksen avainhenkilöi-
sääntöjensä mukaan yhdistyksen toiminta-alue oli tä – sekä kauppaneuvos Julius Tallberg, joka hänkin
”koko suuriruhtinaanmaa”. Suuren kaupungin ongel- tuli jäseneksi.
mat olivat suuremmat kuin pienen, voidaan päätellä.
24
