Page 191 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 191
sijöistä YTV:n tietohallintojohtaja Irma Karjalainen toreformiyhdistyksessä vahvasti vaikuttaneiden arava-
kertoi saksalaista Freiburgin kaupunkia esimerkki- asuntojen rakennuttaja- ja omistajayhteisöjen piirissä.
nä käyttäen, miten energiatehokkuus, energiansäästö Rakennusliikkeille, varsinkaan suurille, pienta-
ja uusiutuva energia voidaan sisällyttää kaupunki- ja lotuotanto ei ottanut luontuakseen. Omakotitalot oli-
kaavoitussuunnitteluun. ”On tärkeää, että kaupungit vat talotehtaiden ja kirvesmiesporukoiden markkina-
asettavat omia ilmastotavoitteita, sillä pääosa ratkai- aluetta täydennettynä hartiapankkirakentamisella.
sevista valinnoista tehdään paikallisella tasolla”, Kar- Omakotitaloasutuksen ja tiiviin kerrostalokaupun-
jalainen huomautti. gin vastakohtaisuutta tuli murtamaan ”tiiviin ja mata-
Talvella 2010 yhdistys paneutui seminaarissa uusiin lan” malli, urbaani pientalo, joka olisi maanläheinen
rakentamismääräyksiin, jotka nostivat tuntuvasti energia- mutta samalla kompaktiudessaan ja kaavatehokkuu-
tehokkuuden vaatimuksia. Pohdittavana oli sekin, miten dessaan kaupunkimaisen ekologinen.
lisäpanostukset tulisivat vaikuttamaan asuntorakentami- Ensimmäinen ”tiiviiseen ja maanläheiseen” keskit-
sen kannattavuuteen ja asuntojen elinkaaritalouteen. tyvä yhdistyksen asuntorakentamisseminaari pidettiin
vuonna 1999. Pari vuotta myöhemmin toimintakertomuk-
Tiivis ja matala – seen merkittiin, että ”rakentamisen muodoista varsinkin
paluu puutarhakaupunkiin matala ja tiivis asuinrakentaminen tuntuu kiinnostavan
Yhdistyksessä suhtautuminen pientaloihin herät- sekä rakentajia että asunnontarvitsijoita.” Täsmälleen
ti pitkään hämmennystä, ristiriitojakin. Päälinja oli sama lause toistui kertomuksissa joinakin vuosina.
asuntopulan helpottaminen suurissa keskuksissa Seuraava seminaari kaupunkimaisesta pientalo-
kohtuuhintaista tuotantoa kasvattamalla. Kerrostalo- kaavoituksesta ja rakentamisesta oli syksyllä 2001.
rakentaminen vaikutti kaikin puolin käyttökelpoisim- Alustajina oli ympäristöministeriön sekä Espoon ja
malta vastaukselta ”suuren muuton” vastaanottami- Helsingin kaupunkien virkamiehiä. Tutustumiskäyn-
seen 1960- ja 1970-luvuilla. ti 60-päiselle osanottajajoukolle oli järjestetty Espoon
Muutto kaupunkeihin ja urbaani elämä vaati suo- Säterin alueeseen.
malaisilta totuttelua. Omakotitalo säilytti suosionsa Vuonna 2004 tiivis-matala-aiheisen seminaarimat-
unelma-asuntona, ja vaurastumisen myötä yhä useam- kan kohteena oli Lahti ja siellä Kariston uusi asunto-
malla oli siihen taloudellisia mahdollisuuksia. Hel- alue. ”Pientalorakentaminen ja asumisen unelmat”
singin seudulla unelman toteuttaminen johti yhdys- kävi toisenkin keskustelutilaisuuden aiheeksi tuona
kuntarakenteen hajoamiseen entisestään. vuonna, ja vastaavia pohdintoja jatkettiin myöhemmin.
Asuntoreformiyhdistyksessä kavahdettiin sekä Eräässä mielessä Asuntoreformiyhdistys sai ym-
”amerikkalaistyyppistä pientalomattoa” että maaseu- pyrän umpeen, sillä ”tiivis ja matala” merkitsi myös
tua pilkuttavaa suunnittelematonta haja-asutusta. paluuta vanhoihin puutarhakaupunki-ihanteisiin. Yh-
Omakotitalot olivat nimensä mukaisesti olleet lei- distys oli käytännössä toteuttanut sitä Puu-Käpyläs-
mallisesti omistusasumista; niiden ja muunkin tyyp- sä. Tiiviin ja matalan esikuvallisia ilmauksia oli ollut
pisten pientalojen soveltuminen vuokra-asunnoiksi ihailtavina ensimmäisessä suuressa asuntonäyttelyssä
asetettiin pitkään kyseenalaiseksi – varsinkin Asun- 1917. Muun muassa monet siellä esitellyt teollisuus-
191
