Page 192 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 192
yhdyskuntien pientaloalueet olivat aikaansa edellä. maa tuotantoa. Näin aravavuokra-asuntoja käytettiin
Tiivistä ja matalaa on alettu rakentaa monissa kau- suhdannepoliittisena jarruna alati peikoksi koettua
pungeissa. Isoimpia ja kiitellyimpiä esimerkkejä on rakennusalan ylikuumenemista vastaan.
VVO:n Helsingin luoteisnurkkaan rakennuttama Leh- Vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon veto oli
tovuoren alue, jonka nimi tuskin on sattumalta sama hyvä, sillä Suomi sai elää taloudellisesti seitsemän li-
kuin sen suunnittelijan, Asuntoreformiyhdistyksen jä- havaa vuotta. Asunnontarvitsijoilla riitti luottamus-
senen, arkkitehti Olli Lehtovuoren. Hän on kompak- ta velanottoon, koska lisäksi korotkin olivat matalat.
tin kaupunkipientalon vannoutunut ideoija ja puoles- Edellisen vuosikymmenen korkosokkia ei ollut unoh-
tapuhuja. dettu, mutta Euroopan rahaliiton tuomaan korkojen
vakauteen uskottiin.
Onko yleishyödyllisyys Yhdistys joutui todistamaan jopa ylitarjontaa. En-
katoavaa kansanperinnettä? sinnäkin sitä oli rahasta: pankit lainoittivat omistus-
Asuntoreformiyhdistyksen 2000-luvun alun toiminnas- asunnon ostoa joissakin tapauksissa sataan prosenttiin
sa hallitseva aihepiiri – ylitse esimerkiksi ekologisuu- saakka. Löysä rahoitus tietysti nosti asuntojen hinto-
den tai pientalojen – on ollut yleishyödyllisen asun- ja, vaikka reaalisesti ne eivät kohonneetkaan 1980- ja
totuotannon asema. Se muuttui nopeasti. Yhdistys on 1990-lukujen vaihteen kuplan tasolle.
joutunut tarkoituksensa peruskysymysten äärelle. ”Vuokramarkkinoilla on tilanne aiempaa tasapai-
Yhdistyksen vuoden 2007 toimintakertomuksessa noisempi, ja vuokrien nousu on liki yleisen kustannus-
todetaan asuntorakentamisen aloitusten kokonaisuute- tason mukainen”, yhdistyksen vuoden 2005 toiminta-
na kääntyneen loivaan laskuun, kun tekeille pantiin kertomuksessa mainittiin. Paikoin oli ylitarjontaakin:
30 500 asuntoa koko maassa. Huoli kohdistui kuiten- muuttotappiopaikkakunnilla aravavuokrataloja jopa
kin siihen, että yleishyödyllinen tuotanto oli vähenty- purettiin ja isoja asuntoja jäi tyhjilleen kasvukeskuk-
nyt trendimäisesti vuosi vuodelta. sissa. Toisaalta oli jatkuvaa niukkuutta pienistä vuok-
Valtion aravalainoittamia tai korkotukemia asun- ra-asunnoista etenkin Helsingin seudulla.
toja aloitettiin 2007 vain 3 000, ja niistäkin suurin Vuokra-asuntomarkkinoiden jonkinasteinen ta-
osa oli suunnattu erityisryhmille kuten vanhuksille tai sapainottuminen sai rakennuttajat ja omistajat varo-
opiskelijoille. ”Tuotanto on liki puolet vähemmän kuin vaisiksi. Valtion tukema tuotanto, jossa rakentamisen
mitä se oli viisi vuotta sitten tai kolmannes vuosikym- hintaa, omistajan voittoa ja vuokralaisvalintaa säädel-
menen alun tuotannosta.” 2007 myönnettiin viimeiset lään, jäi moneksi vuodeksi kuntien kontolle. Yksityi-
valtion aravalainat. Siitä eteenpäin valtion osallistumi- set omistajayhtiöt vetäytyivät siitä.
nen asuntorahoitukseen on tullut yksinomaan korkotu- Markkinaehtoiset lainat olivat tulleet kilpailuky-
kena ja takauksina. kyisiksi, eivätkä pankit asettaneet rajoituksia vuokra-
Kehitys oli osin seurausta valtion tietoisesta poli- laisten tulotasolle tai määränneet, kuinka kauan taloa
tiikasta. Kun 1990-luvun lamavuodet olivat riittävän on pidettävä vuokrakäytössä. Hallinnollinen arava-
kaukana takana, hallitus alkoi tehdä vapaarahoittei- korko näytti joissakin vaiheissa niin kalliilta, että lai-
selle asuntotuotannolle tilaa karsimalla valtion tuke- nan pitkäaikaisuuskaan ei painanut kyllin vaa’assa.
192
