Page 141 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 141
”Voimme hyvällä omallatunnolla säilyttää Puu- pohjaa se, että rakennusten käyttöikä on yleensä huo-
Käpylän vielä parikymmentä vuotta, tietysti edellyttä- mattavasti pitempi kuin näyttää totutun. Ja tämä joh-
en, että välttämättömät korjaukset suoritetaan ja että tunee lähinnä spekuloimisesta rakennusoikeudella.”
taloja säännöllisesti kunnostetaan.” Hurjana esimerkkinä laskelmoinnista Järvinen
Modeen kertoi keskustelleensa lukuisten puukä- mainitsi Eiran kaupunginosan. Vaikka siellä aika-
pyläläisten kanssa. He olivat vierastaneet suuresti naan talot pystytettiin maksimikerrosalaa käyttäen,
muuttoa pois viihtyisästä asuinympäristöstään ja yh- on vanhoihin paksuihin seinämuureihin havaittu kät-
teisöstään. Syyt pysyä Puu-Käpylässä olivat asukkail- keytyvän ”huomattavasti spekulaatiolle altista raken-
le kuitenkin ”olennaisesti taloudellista laatua”. nusoikeutta”. ”Sehän näkyy jo, muutamat talot ovat
”Kaupungin on sodan jälkeen muodostuneen käy- alkaneet sieltä hävitä.”
tännön mukaisesti osoitettava nykyisille vuokralaisille Järvisen mielestä Käpylän arkkitehtikilpailun
asunnot jostakin Kontulasta, Myllypurosta tai jostakin voittanut Ahti Korhosen uudisrakentamissuunnitelma
muualta kaupungin vuokrataloista”, Modeen sanoi. oli ”sinänsä oivallinen”. ”Tulos kuitenkin osoitti, et-
”Tämä merkitsee tietenkin, että asuntojen taso on ai- tei ohjelman edellyttämää suunnitelmaa voida toteut-
van toinen ja niiden vuokrat paljon korkeammat.” taa alkuperäistä miljöötä tärvelemättä”.
”Siksi toivoisin kaupungin, ennen kuin Käpy-
Simo Järvinen pelkäsi spekulaation län kohdalla mihinkään radikaalisiin toimenpiteisiin
tuhoavan kohta Eirankin ryhdytään, harkitsevan vielä kerran uuden kilpailun
Arkkitehti Simo Järvinen harmitteli sitä, että rakennus- järjestämistä, jossa päämääränä ja ehdottomana vaa-
suojelussa oli keskitytty yksipuolisesti yksittäisiin ra- timuksena olisi alueen uudistaminen sen hieno mil-
kennuksiin ja unohdettu miljöön merkitys. ”Aikamme jöökokonaisuus säilyttäen ja kasvavien automäärien
ensisijaisesti taloudellinen ajattelutapa on tuhonnut sijoittaminen ympäristöä vahingoittamatta”, Järvinen
ja on jatkuvasti tuhoamassa kaupunkimme arvokkaita esitti omana loppupontenaan.
miljöökokonaisuuksia. Esimerkiksi rikas empire-puu- Keskustelussa oli toisensuuntaisiakin näkemyk-
taloarkkitehtuuri on hävitetty tyystin. Nyt on hyökkä- siä – se kuului Asuntoreformiyhdistyksen perimmäi-
ysvuorossa varsinaisesti suurkaupunkimiljöön maku: seen olemukseen. Käpylän radikaalille muutokselle
Esplanadi, Mannerheimintien alkupää jne.” oli puoltajansa.
Järvinen muistutti, että ”kaupunki on nyky-yhteis-
kuntamme ydin”, ja kaupunkien suojelu pitäisi ymmär- Hakan Pelkola: Staattinen idylli
tää tärkeäksi siinä missä luonnonsuojelukin. Myöhään on tuomittu häviämään
urbanisoituneille suomalaisille se on kuitenkin vaikeaa. Antti Pelkola, rakennusliike Hakan pääjohtaja, pyysi,
Järvisen mielestä eri näkökantoja oli kaupungis- että hänen sallittaisiin esittää henkilökohtainen mieli-
sa sovitettava yhteen siten, että kokonaislinjojen säi- piteensä sen sijaan, että kanta leimattaisiin ”jonkun or-
lyttäminen ja suojelu sekä tarpeista nouseva muutos ganisaation mielipiteeksi”. ”Demokratiaan sisältyy va-
toteutuvat rinnan, ”traditio elää mukana nykyajassa”. linnan vapaus. Demokratiassa voidaan olla eri mieltä
”Tälle miljöön pysyvyydelle antaa vankkaa reaalista asioista.”
141
