Page 137 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 137
Koivisto: Pysäköintiä rajoitettava metron rakentamisen käyntiin. ”Tämä on kuiten-
reippaasti kantakaupungissa kin vain osaratkaisu kokonaisliikenteen ongelmaan”,
Toinen alustaja, Mauno Koivisto oli sitä mieltä, että Teuvo Aura sanoi yhdistyksen keskustelussa. Vuoden
”maan alle meillä ei pitäisi olla kiire, sinnehän me 1964 keskustelukerran jälkeen liikenneväylät olivat
pääsemme myöhemminkin”. menneet Helsingissä entistä pahemmin tukkoon.
Koiviston mielestä toinen puoli sisäänajoväylien Pekka Rytilän valmisteltu puheenvuoro ilmensi
kapasiteetista piti varata julkisille kulkuvälineille ja aikakauden suunnitteluoptimismia ja teknologiaus-
yksityisautojen pysäköintiä kantakaupungissa rajoit- koa: ”On välttämätöntä, että Helsingin seudun julki-
taa reippaasti. ”Mitä on voitettu sillä, että puistoista nen liikenne käsitetään uudella tavalla, laajenevaksi
on otettu viipaleita autojen ulkoiluttamiseen, kuten on prosessiteollisuudeksi, joka suurtuotannon puitteissa
tehty esimerkiksi Esplanadilla… Minä pelkään, että myy yleisölle laadultaan tasaisia ja hinnaltaan koh-
henkilöautosta on tulossa meidän pyhä lehmämme, tuullisia tuotteita, matkoja ovelta ovelle. Korostetta-
joka paneutuu makuulle mihin haluaa ilman että sitä koon, että kaupungin julkisen liikenteen hoidossa ei
rohjetaan häiritä.” ole mitään sellaista, mitä nykyaikainen systeemiana-
Metroa keskustelussa käsiteltiin myönteiseen sä- lyysiin pohjautuva teollisuuden johtamistekniikka ei
vyyn. Myös Autoliiton edustaja Pauli Ervi katsoi, että kykenisi ratkaisemaan.”
”tarkoituksenmukainen metroliikenne avaa mahdol- Rytilän mielestä sekä yksityisessä että julkisessa
lisuuksia vaikeutuviin joukkoliikennekysymyksiin”. liikenteessä oli pyrittävä tasaiseen 40–50 kilometrin
Pysäköinnistä hän oli päinvastaista mieltä kuin Mau- tuntinopeuteen eikä huippunopeuksiin jossakin, jol-
no Koivisto: parkkipaikkoja tarvitaan lisää tonteille ja loin vastavaikutuksena syntyy tulppia toisaalla.
laitoksiin.
Autoliiton Ervi näki, että turvallisuuden takia moot- Meurmanin Puu-Käpylä-alustus
toriajoneuvot, jalankulku ja pyöräilijät piti eristää toisis- ärsytti kaupungin kiinteistöjohtoa
taan. ”Tiealuetta on varattava niin riittävästi, että liiken- Keväällä 1966 Asuntoreformiyhdistys järjesti kes-
teen sujuvuutta ja turvallisuutta voidaan lisätä liikenteen kustelun aiheesta ”Häviääkö Puu-Käpylä?”. Oltiin
kasvun edellyttämässä suhteessa”, hän vaati. yhdistyksen oman historian juurilla, sillä koko Puu-
Keskustelutilaisuus ei päättynyt yhteiseen julki- Käpylän rakentaminen oli alunperin lähtöisin yhdis-
lausumaan, eikä Asuntoreformiyhdistyskään pyrkinyt tyksestä. Olipa yhdistys rakennuttajayhtiössä omista-
muodostamaan liikennekysymyksiin yhtä yhteistä lin- janakin pienellä osuudella.
jaa. Puitteiden järjestäminen keskustelulle, erilaisten 1920-luvun alun näkyvät arkkitehtihahmot oli-
perusteltujen mielipiteiden ja tutkitun tiedon yhteen vat Puu-Käpylän suunnittelun ja toteutuksen takana.
saattaminen vei sinänsä eteenpäin yhdyskuntasuun- Alueesta tuli puutarhakaupunkiaatteen suomalainen
nittelun kiperän kysymyksen ratkaisussa. sovellutus.
Tuon tilaisuuden jälkeen liikenneaiheeseen palat- Talot olivat kutakuinkin 40 vuoden iässä, kun kau-
tiin yhdistyksessä useasti, muun muassa kuusi vuot- punki järjesti arkkitehtikilpailun: puutalot puretta-
ta myöhemmin eli 1970, jolloin Helsinki oli jo pannut koon ja uutta, ehompaa ja tehokkaampaa tehtäköön
137
