Page 136 - Alussa oli hellahuoneLOW

Kuva MV. Akateemikko Alvar Aalto

Arkkitehdit, uuden aallon funktionalistit puhalsivat uuden hengen Asuntoreformi-
yhdistykseen 1935. Tulijoiden kärjessä oli Alvar Aalto, josta oli tuleva kansainväli-
sesti kuuluisin suomalainen arkkitehti.
Samana vuonna Aalto valittiin Suomen Arkkitehtiliiton johtokuntaan. Se oli
merkki siitä, että funktionalismi oli ammattikunnassa noussut valtavirraksi.
Aallolle 1935 oli vielä muutenkin merkkivuosi. Hänen ehkä palvotuin suunnitte-
lutyönsä, Viipurin kaupunginkirjasto, valmistui. Perhe osti tontin toimistoa ja asun-
toa varten Munkkiniemestä, ja talon rakentaminen alkoi. Ja vielä perustettiin Artek
hoitamaan Aallon suunnittelemien huonekalujen valmistusta, myyntiä ja vientiä.
Kaikki tämä yhtenä vuotena.
Alvar Aalto syntyi Kuortanella maanmittarin poikana 1898. Arkkitehdiksi val-
mistumisen jälkeen hänen ensimmäistä työkenttäänsä oli Keski-Suomi ja Etelä-Poh-
janmaa. Hänen julkisissa rakennuksissaan, kuten Jyväskylän työväenyhdistyksen
talossa tai Seinäjoen suojeluskuntatalossa, oli alkuun klassismin leima. Kääntymys
funktionalismiin ja luontoyhteyttä hakevaan modernismiin oli terävä.
Alvar ja Aino Aallon ruotsalainen ystävä ja kollega Sven Markelius ehdotti Alva-
ria jäseneksi modernistien kansainväliseen yhteenliittymään CIAM:iin. Sen kautta
Aalto perehtyi modernismin sosiaaliseen ohjelmaan asunto- ja kaupunkisuunnitte-
lussa. Aallon piirtämää Paimion keuhkotautiparantolaa on kutsuttu ”sosiaaliseksi
kokonaistaideteokseksi”. Asuntorakentamisessa Harry ja Maire Gullichsenille suun-
nitellusta Villa Maireasta tuli myös kokonaistaideteos, mutta sen ihanne suuntautui
ylemmälle keskiluokalle.
Ahlström-yhtiön toimitusjohtajan Harry Gullichsenin pyynnöstä Aalto suunnit-
teli teollisuusyhdyskuntia Varkauteen ja Kauttualle. Jatkoksi hän sai tehtäväkseen
myös Sunilan sellutehtaan laajan rakennusohjelman, johon kuuluivat sosiaalisesti
”luokattomat” asuntoalueet.
Ahlströmin Varkauden-tehtaille Aalto loi puutaloelementtien AA-järjestelmän.
Se edusti funktionalismin standardointitavoitetta. Hän oli mukana 1942 perustetun
valtion jälleenrakennustoimiston työssä.
Aalto nimitettiin akateemikon virkaan 1956. Hän kuoli Helsingissä 1976.
Suomalaiselle yhteiskunnalle Aallon sosiaalisen arkkitehtuurin merkitys on ol-
lut suurempi kuin konsanaan hänen lukuisat omaleimaisen edustavat julkiset ra-
kennuksensa.

136