Page 106 - Alussa oli hellahuoneLOW

Kuva Nyblin, MV. Raatimies Yrjö Similä

Yrjö Similä toimi 30 vuotta Helsingin maistraatissa kunnallisraatimiehenä, ja raa-
timies oli hänen itsestään käyttämä titteli, vaikka valinnanvaraa olisi ollut vaikka
kuinka. Similä oli näet harvinaisen monipuolinen yhteiskunnallinen ja taloudelli-
nen vaikuttaja.
Similän merkittävin pitkä linja oli rakennusalalla, johon toiminta Asuntorefor-
miyhdistyksessäkin liittyi. Hän kirjoitti alalta monia kirjoja ja teki ison työn esimer-
kiksi pohjoismaisten rakennuspäivien järjestelyissä. Yleishyödylliseen asuntotuotan-
toon Similä jätti pysyvän merkkinsä Sato-järjestön perustajana.
Similä syntyi Oulussa 1884 monilapsiseen perheeseen. Velisarjaan kuuluivat
huomattavat musiikkimiehet Aapo ja Martti Similä. Yrjökin liittyi lukuisiin kuoroi-
hin ja taisi luutun ja haitarin soiton.
Yrjö Similä opiskeli rakennusmestariksi Oulun teollisuuskoulussa. Ensimmäi-
nen kosketus Helsinkiin oli, kun hän harjoittelijana pääsi vesihiertämään Nikolain-
kirkon sisäpuolista keskikupolia: ”Milloinkaan aikaisemmin tai myöhemmin en ole
tuntenut itseäni niin vähäpätöiseksi maan matoseksi”, hän on muistellut.
Similä toimi rakennusalan työnantajaliittojen asiamiehenä ja toimittajana ja
Rakennusmestariliiton toiminnanjohtajana. Hän oli perustamassa vakuutusyhtiö
Louhea ja oli sen toimitusjohtaja peräti 38 vuotta. Helsingin Suomalaisen Säästö-
pankin hallituksessa hän vaikutti pitkään.
Similä oli autoilun varhainen puolestapuhuja, Autoklubin johtavia luottamus-
henkilöitä ja pohjoismaisen yhteistyön edusmies tälläkin alalla. Autoilun ja rakenta-
misen välillä tietysti oli se kytkentä, että Similä kannusti tieolojen kohentamiseen.
Rauta- ja rakennustarvikekauppa Oy Renlund Ab:n toiminnassa hän oli muka-
na hallituksen puheenjohtajana ja myös omistajana. Kun Osuusliikkeiden tukku-
kauppa OTK tarjoutui ostamaan Renlundin, Similäkin myi osakkeensa ja vaurastui
huomattavasti. Vuonna Yrjö Similä ja hänen vaimonsa Fanny lahjoittivat omaisuu-
destaan 50 miljoonaa markkaa nimikkorahastoksi Suomen Kulttuurirahaston yh-
teyteen. Similöiden rahaston tarkoitus oli tukea ravintofysiologista tutkimusta.
Lahjoituksen taustalla oli yhtäältä se, että 1930-luvulla Yrjö Similä oli kärsi-
nyt liikalihavuudesta. ja toisaalta se, että Similä ja Kulttuurirahaston yliasiamies
L. A. Puntila olivat tutustuneet huvilanaapureina. Terveellinen ravitsemus oli Simi-
lälle niin tärkeä, että hän oli laihdutettuaan ja lopetettuaan tupakanpolton perusta-
nut Lihavuuden vastustamisyhdistyksen.
Yrjö Similä kuoli 77-vuotiaana Helsingissä 1961.

106