Page 105 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 105
Toisen maailmansodan seurauksena Suomel- tu maanhankintalain muutos, Lex Raatikainen, jonka
la oli asutettavanaan yli 400 000 hengen siir- mukaan maapala voitiin korvata myös asunto-osak-
toväki. Luovutetuille alueille jäi tai tuhoutui keella.
120 000 asuntoa, kymmenesosa maan koko silloises- Maatalouteen tukeutunut asutustoiminta hidas-
ta asuntokannasta. ti kaupungistumista, mutta ei pystynyt sitä pysäyttä-
Jatkosodan jälkeen säädettiin maanhankintalaki, mään. Kun vuonna 1940 suomalaisista 27 prosenttia
joka tuli voimaan huhtikuussa 1945. Asuntopolitiik- oli asunut kaupungeissa, oli osuus vuonna 1950 ko-
ka oli alkuun ennen muuta asutuspolitiikkaa. Maan- honnut 32 prosenttiin. Tuntuvin asuntopolitiikan il-
saantiin oikeutetuiksi katsottiin 46 000 siirtoväkeen mentymä, joka kohdistui kaupunkilaisiin, oli vuok-
kuuluvaa, 12 000 sotainvalidia, sotaleskeä ja -orpoa rasäännöstely. Se lieveni asteittain, mutta jatkui
ja 62 000 perheellistä rintamamiestä. Maanhankinta- Helsingissä, Turussa ja Tampereella vuoden 1956
lain perusteella muodostettiin yhteensä 94 000 tilaa. loppuun saakka.
Asutustoiminnan ja maanlunastuksen hoitami- Asumisväljyys oli vuoden 1950 Suomessa ja sa-
seen polkaistiin organisaatio, jossa oli kaikkiaan vä- moin esimerkiksi Helsingissä noin 13 neliömetriä
keä 3 000 henkeä. Kärjessä oli maatalousministeri- henkeä kohti. Tuolloin ahtaasti asui yli puolet kau-
ön asutusasiainosasto johtajanaan Veikko Vennamo. punkilaisista, kun rajaksi otetaan se, että asukkaita
Eri puolille maata perustettiin liki 150 maanottolau- on enemmän kuin yksi huonetta kohti keittiö mukaan
takuntaa. lukien.
Maanhankintalaki oli kaavamaisuudessaan vaikea Sotien jälkeen asumisolojen äärilaidat olivat erit-
sovellettava esimerkiksi Helsingille. Sillä oli kyllä täin kaukana toisistaan. Vielä 1950 Helsingissä tu-
raakamaata runsaasti omistuksessaan, mutta omako- hatkunta henkeä eli majoittuneena pommisuojiin.
titontteja olisi ollut mahdoton osoittaa kaikille maan- Jälleenrakennus ja sotakorvaukset työllistivät
saantiin oikeutetuille. Heitä oli kaupungissa 11 000. 1940-luvun lopun Suomen. Tekemätöntä työtä oli lii-
Helsingin ahdinkoa helpotti vuonna 1949 vahvistet- kaakin, talous oli tiukalla.
105
