Page 68 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 68
Böökin toimiessa vuoden 1924 kevään sosiaalimi- ylivoimaisesti tärkein rahoittaja. Stenroth toimi pankin
nisterinä, valtioneuvosto tilasi Otto Stenrothilta ehdo- hallituksen puheenjohtajana.
tuksen kiinteistöluoton uudelleenjärjestämisestä, yh- Maailmantaloudellinen lama vei hyvin käynnisty-
distyksen vuosikertomukseen ilolla kirjattiin. neen Asuntohypoteekkipankin kuitenkin jo 1930-lu-
Johtokunta ryhtyi toimiin kerätäkseen piirustuk- vun alussa maksuvaikeuksiin kultakantaan sidottujen
sia ja muuta aineistoa kiertävää pienasuntonäyttelyä luottojen takia, ja pankin toiminta hiipui.
varten sekä kirjan kokoamiseksi samasta aihepiiristä. Toisessa asuntokongressissa oli näkyvästi esillä
Pienasunto oli tässäkin toimintalinjan uudenlaisena pohjoismainen yhteistyö. Insinööri Petrus Wretblad
määrittelynä. Yhdistys pani myös vireille toisen ylei- Tukholmasta esitelmöi ruotsalaisen Bygge och Bo
sen asuntokongressin järjestämisen. -yhdistyksen toiminnasta. Esillä oli yhdistyksen näyt-
1920-luvun puoliväliin tultaessa suomalainen telyaineistoa erityisesti Lidingön omakotialueelta.
asuntopolitiikka alkoi saada institutionaalisia piirteitä Omasta takaa oli ensi kertaa nähtävillä Asuntorefor-
uusien lakien muodossa. 1925 tuli huoneenvuokralaki, miyhdistyksen kiertävä pienasuntonäyttely. Kaupun-
joka korvasi osin vuoden 1734 maakaaresta peräisin kirakentajain liitto esitteli asemakaavasuunnitelmia.
olevia määräyksiä. 1926 saatiin asunto-osakeyhtiöla- Toisen kokouspäivän aamuna käytiin ”retkeilyllä tu-
ki, joka antoi säännöspuitteet jo vakiintuneelle käy- tustumassa Käpylässä ja Vallilassa valtion ja kaupun-
tännölle. Vuoden 1927 terveydenhoitolaki teki asun- gin varoilla tuettuihin rakennusyrityksiin”.
nontarkastuksen pakolliseksi kaupungeissa.
Asuntokiinteistöluoton järjestäminen oli vuoden Spekulatiivista rakentamista
1925 yleisen asuntokongressin pääaihe. Kongressin ja yleishyödyllisyyden lopahdus
järjestämisessä Asuntoreformiyhdistyksen yhteistyö- 1920-luvun lähestyessä loppuaan Asuntoreformiyh-
kumppanit olivat Kaupunkiliitto ja Kaupunkirakenta- distys katseli rakennustoiminnan kiihtymistä sivusta
jain liitto, johon kuului kokeneita kaavoittajia, kärke- hyvinkin tyytyväisenä. ”Näissä oloissa on osoittautu-
nä arkkitehdit Bertel Jung ja Eliel Saarinen. nut tarkoituksenmukaiseksi antaa varsinaisen aktiivi-
Asuntokiinteistöluotosta alusti Säätytalolla pan- sen asuntopoliittisen toiminnan levätä. Tämän vuok-
kinjohtaja Kasperi Kivialho. Kongressi asetti komi- si ei Asuntoreformiyhdistyskään ole katsonut olevan
tean jonka tehtävänä oli ”jatkuvasti valvoa kiinteis- aihetta erikoisten uusien aloitteiden tekemiseen”, to-
töluottokysymyksen kehitystä”. Todettiin Suomessa dettiin vuosien 1926 ja 1927 yhdistetyssä toiminta-
tarvittavan asuntolainoitukseen ulkomaista pääomaa kertomuksessa.
ja asuntohypoteekkipankki. ”Helsingissä ja maan useimmissa muissa kaupun-
Kongressin kannanotot edistivät Otto Stenrothin geissa on rakennustoiminta ollut erittäin vilkasta nous
komiteamietinnön esityksiä. Vuonna 1927 Asuntohy- ten erittäinkin maan pääkaupungissa suuremmaksi
poteekkipankki perustettiin pohjarahastonaan valtion kuin se on ollut milloinkaan ennen. Ilahduttavana il-
obligaatiot. Varsinaisesti perustajina olivat yksityiset miönä on myöskin ollut todettava se, että rakennus-
tahot. Pankista tuli kaupunkien asunto-osakeyhtiöiden toiminta on varsin suurelta osalta ollut kohdistunut
68
