Page 67 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 67
Mukaan kansainväliseen ta 1922 alkaen. Yhden Englannin punnan vuosimak-
puutarhakaupunkijärjestöön su päätettiin suorittaa.
Itsenäisen Suomen ensimmäiset vuodet olivat asunto- Suomalaiselle varatulle paikalle varapuheenjoh-
politiikassa passiivisia. Vuonna 1919 kylläkin oli ase- tajien joukossa IGCTPF:ssä nimettiin professori Eliel
tettu asuntokomitea, mutta se keskittyi lähinnä sel- Saarinen, siis arvovaltaa ja asiantuntemusta korkeim-
vittämään, miten asuntotuotantoa saataisiin käyntiin malta tasolta. Järjestön hallintoneuvostoon meni Böök,
poikkeusolojen jälkeen. Merkittäviä lainsäädännölli- joka osallistui heinäkuussa 1924 konferenssiin Ams-
siä läpimurtoja ei tapahtunut. terdamissa toimien siellä kokouksen varapuheenjoh-
Valtion vastuulainoja myönnettiin kunnille itselleen tajana. Näihin kokouksiin postitettiin Suomesta alus-
ja niiden välitettäviksi niin, että vuonna 1923 puolet tuksia asunto-oloista. Näin meneteltiin muun muassa
kaupunkien asuntotuotannosta oli valtion tukemaa. Wienin ja Pariisin konferenssien yhteydessä myö-
Asuntoreformiyhdistyskin eli hiljaiseloa. Se oli hemmin 1920-luvulla. Pohjoismaiseen järjestöjen yh-
vuoden 1921 kevään vuosikokouksen jälkeen suoras- teydenpitoon Asuntoreformiyhdistyksen oli helpompi
taan ”lamassa, syystä, että johtokunta ei onnistunut osallistua lähettämällä edustaja paikan päälle.
saamaan yhdistykselle sopivaa sihteeriä”.
Tällainen merkintä on toimintakertomuksessa, jo- Pienasuntonäyttely aloitti kierroksen
hon on kerätty peräti kolme vuotta, vuodet 1921, 1922 toisesta asuntokongressista
ja 1923. Tunnustus kertoo siitä, miten riippuvainen yh- Akseli Toivonen oli 1924 lupautunut yhdistyksen sih-
distys oli ollut ylitirehtööri Einar Böökin aktiivisesta teeriksi kahdeksi vuodeksi. Näyttää kuin toiminta oli-
panoksesta valmistelussa. Nyt kun hänelle oli kertynyt si noussut maan alta, vaikka johtokunta pääosin koos-
täysi kuorma muita velvollisuuksia, kokoustoimintakin tui edelleen Otto Stenrothin, Einar Böökin ja Yrjö
painui olemattomaksi. Harvian tapaisesta järjestön tienavaajapolvesta. Uu-
”Yhdistyksen nimissä ovat johtokunnan puheen- sia voimia edusti muun muassa tohtori Eino Kuusi,
johtaja ja varapuheenjohtaja (Böök ja Harvia) kuiten- eturivin sosiaalipoliitikko.
kin suorittaneet tänä aikana muutamia toimenpiteitä”, Harvia hahmotteli yhdistykselle linjaa luettelol-
mainittiin kolmen vuoden kertomuksessa. Merkitsi- la ”lähimmistä tehtävistä”, ja luettelosta tuli hengäs-
jä oli Akseli Toivonen, joka rupesi tarmokkaasti siitä tyttävän pitkä. ”Alustuksessa kosketeltiin mm. vireil-
eteenpäin paneutumaan sihteerin puuhaan. läolevaa asemakaavalainsäädäntöä, kiinteistöluoton
Yrjö Harvia oli ilmoittanut yhdistyksen jäsenek- uudelleenjärjestämistä, valtion asuntopoliittisia vel-
si kansainväliseen puutarhakaupunkiyhdistykseen ni- vollisuuksia työnantajana, valtion asuntotarkoituksiin
meltä International Garden Cities and Town Planning myöntämien lainojen korkojen käyttämistä edelleen
Federation (IGCTPF). Järjestön puheenjohtaja oli itse asuntopoliittisiin tarkoituksiin, tontinvuokralainsää-
Sir Ebenezer Howard, puutarhakaupunkiaatteen luoja. dännön tarpeellisuutta ja tonttien takaisinosto-oike-
Liittyminen hyväksyttiin jälkikäteen Asuntorefor- utta koskevan lainsäädännön aikaansaamista, toimin-
miyhdistyksen johtokunnassa keväällä 1924, vaikka taa rakennusainehintojen nousun ehkäisemiseksi, ja
yhteyksiä Lontooseen oli rakenneltu ainakin vuodes- asuntopoliittisen valistustoiminnan tarpeellisuutta.”
67
