Page 64 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 64
”Parempi suora ja sileä mukaansa olisi suomalaisille sopivin. ”Koska me kui-
kuin rumasti ruusattu” tenkin olemme Euroopan vähimmin vanhoillinen kan-
Samaan aikaan kun Käpylän rakennushanke oli lähtenyt sa, onnistumme luultavasti keksimään itsellemme oi-
itsenäiseen lentoon, eleli Asuntoreformiyhdistys järjestö- kean rivitalojärjestelmän sovellutusmuodon.”
nä kituuttaen. Vuoden 1920 kertomuksen mukaan toimin- Dagmar Neovius käsitteli yksinäisten naisten
ta oli ”verrattain lamassa johtuen siitä että ei ollut varoja asuntokysymystä etsien ratkaisua pienasunnoista ja
käytettävissä”. Jäsenmaksuja kertyi vain 1 700 mark- kehittyneistä asuntoloista, joissa olisi keskuskeittiö ja
kaa. Sosiaaliministeriö myönsi 2 000 markan avustuksen, muita yhteistiloja
mutta se meni painatuskuluista jääneeseen velkaan. ”Jo kauan on kysymys sellaisista taloista tehdastyön-
Luottamusta tulevaan oli kuitenkin, ja yhdistys otti tekijättärille ja heidän tasollaan oleville naisille ollut
3 000 markkaa lainaa Einar Böökiltä henkilökohtai- päiväjärjestyksessä. Mutta vasta aivan viime vuosina on
sesti lähettääkseen johtokuntansa varajäsenen, Hel- selvinnyt, että myöskin toisiin yhteiskuntaluokkiin kuu-
singin apulaisasunnontarkastajan rouva Ellen Nor- luvat yksinäiset naiset ovat samassa asemassa ja asun-
densvanin kongressimatkalle Lontooseen. Tämä toon nähden huolenpidon tarpeessa”, Neovius kirjoitti.
toimenpide oli johtokunnan mielestä ”erittäin tähdel- Hän oli opettaja sekä järjestöaktiivi Naisasialiit-
linen, sillä avustuksen saaja saattaa virka-asemassaan to Unionissa ja Marttaliitossa. Hänet oli valittu Ruot-
mitä suurimmassa määrin käyttää hyväkseen opinto- salaisen puolueen ainoana naiskansanedustajana en-
matkalla saatuja kokemuksia”. simmäiseen yksikamariseen eduskuntaan 1907.
Ellen Nordensvan oli avainhenkilöitä, kun yhdis-
tys lähestyi muun muassa poliittisia naisjärjestöjä ja Miina Sillanpää kannusti
Marttaliittoa Naisten asuntopäivien pitämiseksi. Kak- perheenemäntiä yhteiskeittoloihin
sipäiväinen, kaiketi lajissaan Suomen ensimmäinen ”Tuskin missään maassa eletään niin ylellisesti ja tuh-
tämänlaatuinen tilaisuus toteutettiin Helsingissä tou- lailevaisesti kuin Suomessa”, aloitti puolestaan Miina
kokuussa 1921. Sillanpää esityksensä Perheyhteiskeittolat kotitalou-
Naisten asuntopäivästä jäi myöhempäänkin käyt- den avustajina.
töön kirjanen, jossa käytännölliseen sävyyn valistet- Tuhlaukseksi hän katsoi sen, että työläisperheet
tiin asuntojen suunnittelusta ja varustamisesta. ahtaissa asunnoissaan, ehkä ainoassa huoneessaan
Akseli Toivonen vastasi kysymykseen, minkälai- joutuvat varaamaan nurkan ruuanlaittoon ja perheen-
nen tulee meillä vähimpiä vaatimuksia vastaavan per- äidit usein ansiotyönsä lisäksi uurastamaan kukin ta-
heasunnon olla. Hän otti iskulauseeksi vanhan viisau- hollaan suuren osan päivästä ruokataloudessa. Sil-
den: ”Parempi suora ja sileä kuin rumasti ruusattu.” lanpää teki laskelman, miten paljon sadan perheen
Suomen varhaisiin naisarkkitehteihin kuulunut talossa yhteistoiminnalla säästettäisiin keittotilojen
Signe Lagerborg-Stenius esitteli 2-4 huoneen ja keit- vuokrista, valosta, lämmöstä, itse ruuasta ja tietenkin
tiön huoneistoja. Hän piti yhtenä ihanteena rivitaloja, työmäärän pienenemisestä murto-osaan.
jotka olivat ulkomailla jo hyvin tunnettuja. Englanti- Perheyhteiskeittola tai keskuskeittiö ei ole ihan help-
lainen huonejako – makuuhuoneet ylhäällä - ei hänen po ylläpidettävä. Sen Sillanpää myönsi. Hän kuitenkin
64
