Page 59 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 59
Sosiaalilautakunnan aloitteesta Käpylää kaavoi- det järkiperäisen työnjohdon ja töiden järjestelyjen
tettiin. Asemakaava-arkkitehti Birger Brunila, jonka avulla. Johtaja Yrjö Similä puhui aiheesta Rakennus-
apulaisena toimi Otto-Iivari Meurman, saikin kaavan ainekysymys, säästörakennustavat ja rakennusosien
valmiiksi 1919. standardisoiminen. Otto-I. Meurman käsitteli teemaa
Sillä välin kaupungin rahatoimikamari oli Asunto- Pulakauden rakennusalueiden asemakaavat ja niihin
reformiyhdistyksen kasarmiarvostelusta suivaantunee- liittyvien laitosten järjestely sekä toinen arkkitehti,
na jo ehtinyt tulla ajatukseen, että Kansanasuntojen ra- Helsingin sosiaalilautakunnan sihteeri Akseli Toivo-
kennustoiminnasta olisi kokonaan luovuttava ja yhtiö nen asunto- ja rakennustyyppejä. Similän ja Toivosen
purettava. Asuntoreformihenkinen sosiaalilautakunta esitelmiin liittyi tuumantarkka ”2- kerroksisen 8-huo-
pystyi kuitenkin torjumaan lopetussuunnitelmat. neisen rivitalolamellin aineluettelo”.
Asuntoreformiyhdistys oli saanut eduskunnan Sosiaalilautakunta esitti rahatoimikamarille ja
vuodeksi 1920 myöntämään 20 miljoonan markan tämä edelleen kaupunginvaltuustolle, että Kansan-
määrärahan yleishyödyllisen rakentamisen lainoituk- asunnot pääsisi rakentamaan vuokrataloja Käpylään.
seen koko maassa. Saataville tullut raha pani vauhtia ”Kun 1919 vuoden Rakennuspäivien pöytäkirjojen
Helsingin kaupunkiin. Vuoden 1920 alussa järjestet- mukaan kaksikerroksisten puutalojen rakentaminen
tiin Kansanasunnot-yhtiön uusi osakemerkintä, jossa kävisi verraten halvimmaksi, lienee aikomus ehdottaa
kaupunki sijoitti jo alun perin varaamansa 300 000 sellaista rakennustapaa”, rahatoimikamari päätteli.
markkaa. Vakuutusyhtiö Suomikin merkitsi 98 000 Kansanasunnot Oy:n alkutaipaleen historiikissa
markalla, mutta Asuntoreformiyhdistys tyytyi 2 000 mainitaan, että puurakentamisella tavoiteltiin ja saa-
markkaan. Yhdistyksen panos oli siten enemmänkin vutettiinkin 30-35 prosentin säästöt kivirakennukseen
henkisellä kuin rahallisella puolella. Toisaalta koko verrattuna. Kivitalojen rakennusaineista oli pulaa, sa-
400 000 markan pääomakin oli varsin pieni, joten ra- moin tekijöistä. Rakentamisen vireydyttyä 1920-lu-
kennushanke nojasi voimakkaasti toiveeseen saada valla ”kivirakennustöiden suorittamiseen työnantajat
valtiolta huomattava koroton laina. olivat esim. pakotettuja tuottamaan rappareita Saksas-
ta”, historiikissa mainitaan.
Puu-Käpylään rakennettiin Yhtiön ensimmäisissä säännöissä oli määräys, että
tiukalla rahalla mutta väljästi rakennuksissa saisi olla korkeintaan kahden huoneen
Rahapula oli ankara, joten taloudellisuus oli Käpy- ja keittiön suuruisia huoneistoja. Myöhemmissä vai-
län kaavailuissa yhtä lailla keskeinen tavoite kuin ter- heissa rajaa nostettiin kolmeen huoneeseen ja keit-
veellisyys tai viihtyisyys. Syksyllä 1919 Helsingissä tiöön. Yleishyödyllisyys merkitsi yhtiön osakkaille
järjestettiin ensimmäiset suomalaiset Rakennuspäi- maksettavien osinkojen tiukkaa rajaamista.
vät, joiden taustavoimina oli paljolti samoja henkilöi- Käpylän rakennussuunnittelijaksi valittiin ark-
tä kuin kahta vuotta aiemmassa Asuntokonferenssis- kitehti Martti Välikangas. Yhtiön taloudenhoitajana
sa, siis asuntoreformisteja. sekä sen rakennusyritysten ja järjestelyjen y.m. toimin-
Rakennusmestari K. J. Roustin esitelmän otsikko nan suunnittelijana ja ylivalvojana oli Akseli Toivonen.
oli Rakennuskustannusten huojentamismahdollisuu- Kansanasunnoille oli varattu johtava osa Käpylän
59
