Page 57 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 57

Martti Välikankaan piirtämä Helsingin Kansanasuntojen tunnus.

Maailmansota ja vuoden 1918 sisällisso-                     joka toimintaideologialtaan oli hyvin samanlainen
            ta painoivat asuntorakentamisen Suomessa        kuin Asuntoreformiyhdistys, koettiin Suomen itsenäi-
            alamaihin, vaikka ankara asuntopula jatkui      syyden ensi vuodet vastusten täyttäminä. Yhdistyksen
kaupungeissa näinä poikkeusvuosinakin. Maailman-            toiminnan käynnistäminen oli vaikeata, sillä ”näinä
sotaa edeltänyt huippu asuntorakentamisessa saa-            vuosina alkoi yhteiskunnallisten uudistusten vastus-
vutettiin uudelleen vasta vuonna 1923, jolloin koko         taminen ja sosialisen lainsäädännön arvostelu käydä
maassa valmistui noin 20 000 huoneistoa.                    varsin yleiseksi”. Näin todettiin Sosiaalipoliittisen yh-
	 Virallisten laskentojen mukaan asumisahtaus hel-          distyksen alkuvuosien historiikissa.
potti vuodesta 1910 vuoteen 1920 vain hivenen. Hel-         	 Asuntoreformiyhdistyksessäkin keväällä 1920
singissä sataa huonetta kohti oli 1910 asukkaita 201,       merkittiin johtokunnan pöytäkirjaan puheenjohtaja
kymmenen vuotta myöhemmin sadassa huoneessa                 Böökin selonteko siitä ”kuinka n.s. porvarillisella ta-
asui keskimäärin 183 henkeä. Samantapainen lievä            holla on vähän kannatusta olemassa yhdistyksen py-
muutos oli tapahtunut myös seuraaviksi suurimmis-           rintöjä kohtaan”.
sa kaupungeissa, Turussa, Viipurissa ja Tampereella.        	 Sisällissodan jälkeen yhdistyksen käynnistymis-
Vuokra-asuntojen osuus oli vähän laskenut, mutta se         tä kuitenkin helpotti se, että paljon tehtäviä oli otettu
oli Helsingissä 1920 edelleen 80,5 prosenttia.              vastuulle syksyn 1917 asuntokongressissa. Sisällisso-
	 Asuntoreformiyhdistyksen ensimmäiselle vuosi-             dan jälkeen yhdistyksen hallitus kokoontui ensimmäi-
kymmenelle oli ominaista aloitteiden runsaus, joka          sen kerran kesäkuussa 1918. Kokouksessa oli mer-
kuitenkin johti hitaasti käytännön toimiin – suurelta       kittävä tiedoksi, että puheenjohtaja Otto Stenroth oli
osin syynä olivat poikkeukselliset olot.                    nimitetty Paasikiven senaattiin ulkoasiaintoimitus-
	 Vuoden 1918 tapahtumat vaikuttivat yhteiskun-             kunnan päälliköksi eli nykytermillä ulkoministeriksi.
nalliseen ilmapiiriin siten, että reformitahtokin jou-      Siksi puhetta yhdistyksessä johti varapuheenjohtaja
tui koetukselle. Sosiaalipoliittisessa yhdistyksessä,       Viktor von Wright.

                                                        57
   52   53   54   55   56   57   58   59   60   61   62