Page 58 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 58
Kokous päätti jatkotoimista, joilla työnnettiin liik- Kaupungin asuntopolitiikka oli kuitenkin menossa
keelle ne anomukset ja aloitteet, joihin asuntokong- osittain toiseen suuntaan. Kaupunginvaltuusto päät-
ressi oli yhdistyksen velvoittanut. ti keväällä 1917 ”yleishyödyllisen työväenasunto-osa-
Asuntososiaalisten parannusten ajaminen vaati keyhtiön aikaansaamisesta”, mistä Asuntoreformiyh-
vuoden 1918 ilmapiirissä vähintään yhtä paljon kau- distys oli tehnyt aloitteen. Toteutustapa oli kuitenkin
nopuheisuutta kuin yhdistyksen perustamisvaihees- kääntymässä aivan muuksi kuin yhdistyksen helli-
sa. Syksyllä yhdistys esimerkiksi johdatteli Helsingin mäksi puutarhakaupungiksi. Valtuuston päätöksen
kaupunginvaltuustoa asuntotakuurahaston perustami- pohjana olleessa valiokunnan mietinnössä todettiin,
seen seuraavasti: että ”vastaisen yhtiön tulisi toistaiseksi suunnata toi-
”Asuntokysymyksen ratkaisu siihen suuntaan, että mintansa etusijassa pienten huoneistojen paljottais-
vähävaraisille olisi saatava kelvollisia, terveellisiä ja tuotantoon ja olisi sitä varten rakennettava moniker-
kodikkaita asuntoja, ei voi käydä säännöllisissäkään roksisia suuria vuokrataloja”.
oloissa päinsä muutoin kuin yhteiskunnan avulla, jos- ”Näitä n.s. työläiskasarmeja ei tosin käy pitäminen
sa tehtävässä kunnilla voi olla huomattavan tärkeä malliasuntoina, eikä niitä käy vertaileminen puutarha-
merkitys. Asuntokysymys ei ole ratkaistavissa yksi- kaupunkien yhdenperheen taloihin eikä muihin har-
tyisten voimilla eikä varoilla. Ja että tämän kysymyk- vanlaisesti rakennettuihin esikaupunkeihin, mutta kun
sen ratkaisu on tärkeä, siitä ei liene eri mieltä. Se ei nyt olisi mahdollisimman lyhyessä ajassa pakottavim-
ole tärkeä vain yksityisten oloja silmälläpitäen, se on man asuntohädän vastustamiseksi aikaansaatava niin
tärkeä yhteiskunnan edun vuoksi. Tunnettuahan on, lukuisia terveydellisesti tyydyttäviä ja ihmisarvon mu-
että viihtyisä koti on omiaan ehkäisemään yhteiskun- kaisia asuinhuoneistoja kuin käytettävissä olevilla va-
nallista tyytymättömyyttä, sekä edistämään ruumiillis- roilla on mahdollista, näyttää vuokrakasarmijärjestel-
ta ja henkistä hyvinvointia, josta taas riippuu kansan mä olevan tarkoituksenmukaisin rakennustyyppi.”
tuotannollinen työkuntoisuus. Kuntien velvollisuus on Kaupungin puolesta puolikunnallinen osakeyhtiö
juuri sen vuoksi mahdollisimman suuressa määrin ja tuli periaatteessa perustetuksi huhtikuussa 1917, jol-
voimiensa mukaan tukea ja helpottaa asuntokysymyk- loin valtuusto myönsi yhtiön osakkeiden merkitsemi-
sen onnellista ratkaisua.” seen 300 000 markkaa. Muiksi osakkaiksi olivat lu-
pautuneet Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Suomi ja
Vuokrakasarmilinja oli jyrätä Asuntoreformiyhdistys, kumpikin 100 000 markan osa-
vehreät ideat Käpylässä kesijoituksella.
Yhdistyksen suureksi käytännön työmaaksi itsenäi- Syksyn 1917 asuntokongressissa vuokrakasarmi-
syyden alkuvuosina muodostui Puu-Käpylän aikaan- linja sai täyslaidallisen arvostelua. Linja ei ehkä vie-
saaminen. lä siihen tuossa vaiheessa olisi uponnut, mutta sisäl-
Käpylän alue liitettiin Helsingin kaupunkiin 1906, lissodan puhkeaminen ja seuraavat epävakaat vuodet
ja sosiaalilautakunta, jonka monet jäsenet olivat mu- lykkäsivät rakentamispäätöksiä. Näin reformilinjalai-
kana Asuntoreformiyhdistyksen toiminnassa, ryhtyi sille jäi aikaa vaikuttaa oman mallinsa puolesta.
katselemaan sitä puutarhakaupunkiaatteen toteutus- Helsingin Kansanasunnot Oy:n varsinainen perus-
paikkana. tamiskokouskin pidettiin vasta kesäkuussa 1919.
58
