Page 53 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 53
alueina. Vuoden 1917 näyttelyn antia pääsee yhä nä- Tälle asuntopolitiikan alkutaipaleelle tyypillisimpiä
kemään. korostuksia olivat muun muassa terveellisyys, teknis-
Rakennustaiteen museo järjesti 1981 näyttelyn ten keksintöjen käyttöönotto sekä valistus.
teemasta Työväenasunnot. Näyttelyluettelossa ark- Filantropia tarkoittaa ihmisystävällistä toimintaa
kitehti Merja Härö pahoitteli sitä ylenkatsetta, joka ja hyvänkeväisyyttä.
vielä 1960-luvulla kohdistui vanhoihin työväenasun- Monessa mielessä Asuntoreformiyhdistyksen var-
toihin – kuten tosin suureen osaan muutakin vanhaa haiset pyrkimykset sopivat ”filantrooppisen kauden”
rakennuskantaa. Samalla Härö kuitenkin myös iloitsi kuvaan, sen huipentajaksi. Yhteiskunnan asuntopoli-
asenteen muutoksesta. tiikalle ei ollut kunnolla vakiintuneita instituutioita,
”On huomattu, että monet asumisen suunnitte- joten yksityinen asianharrastus oli arvossaan, jos koh-
luun liittyvät ajankohtaiset ongelmat – asemakaavoi- ta se Asuntoreformiyhdistyksen tapauksessa tähtäsi
tus mukaan lukien – ovat huolellisesti tutkittuina löy- paljolti virallisten instituutioiden luomiseen ja vah-
täneet ratkaisunsa mm. eräillä vuosisadan vaihteessa vistamiseen.
tai 1920- ja 1930-luvuilla rakennetuilla teollisuusyh- Eliitin eetos oli reformistinen, laajojen kansan-
dyskuntien asuntoalueilla”, Härö kirjoitti. kerrosten elinolojen parantamiseen tähtäävä. Toisaal-
ta asuntoreformisteista useimmat olivat oman ammat-
Vähävaraisten asunto-olot vaikuttivat tinsa, virkansa tai poliittisen roolinsa takia liittyneet
”kansamme taloudelliseen tuotantoon” ajamaan yhdistyksen tarkoitusperiä. Lääkärit, sosiaa-
Suomen ensimmäisen asuntokongressin puheet ja pon- lialan virkamiehet, senaattorit, arkkitehdit, insinöö-
net ja näyttelyn esillepano kuvastivat paljolti järjes- rit ja pankkiirit olivat tutustuneet asuntokysymykseen
täjänsä, Asuntoreformiyhdistyksen, tärkeiksi kokemia kukin omia teitään. Asialle oli eduksi, että eri suun-
uudistushankkeita. Merkittävä määrä teemoja saatiin nilta tulleet löysivät toisensa.
yhdistyksen omaa piiriä laajempaan keskusteluun. Anneli Junton mukaan asuntoreformistien ajatte-
Ituja jäi kasvamaan. Useimmat aloitteet toteutuivat – lussa esiintyi ajatus, että asunto-olojen parantamises-
jossakin vaiheessa ja jossakin muodossa. Joistakin esi- sa koko yhteiskunta ja talous ovat saavana puolena.
tyksistä aika ajoi ohi, ja joidenkin kohdalla eteen tuli Täysin taka-ajatuksetonta hyväntekeväisyyttä asunto-
pitkällisiä viivytyksiä kuten kävi luototukselle. reformistien hyväntekeväisyys ei ollut, vaan perspek-
Kokouksen jälkeen Suomi oli pian itsenäinen. Ja tiivit olivat laajemmat.
sitten alkoi sisällissota, joka jätti leimansa nuoren ta- ”Kuten uusimmat tutkimukset osoittavat asun-
savallan ilmapiiriin. non laatu mitä suurimmassa määrin vaikuttaa ihmis-
Professori Anneli Juntto on kuvannut asuntopo- ten työintensiteettiin ja täten kansan koko taloudel-
litiikan historiaa perusteellisessa tieteellisessä teok- liseen tuotantoon. Työskennellessämme vähävaraisten
sessaan Asuntokysymys Suomessa Topeliuksesta tu- asunto-olojen parantamiseksi työskentelemme samal-
lopolitiikkaan. Siinä hän jaksottaa asuntopolitiikan la kansamme taloudellisen tuotannon kohottamisek-
kausiin, joista ensimmäinen, ”filantropian kausi”, al- si”, kirjoitti Asuntoreformiyhdistyksen puheenjohta-
koi 1800-luvun puolivälissä ja päättyi vuoteen 1918. ja Otto Stenroth vuonna 1912.
53
