Page 148 - Alussa oli hellahuoneLOW

Kuva Polyfoto, SRM. Arkkitehti Hilding Ekelund

Arkkitehtuurin tyylisuunnat klassismista funktionalismiin ja edelleen myöhäiseen
modernismiin asettuvat jatkumoksi Hilding Ekelundin pitkällä arkkitehdin uralla,
jota kesti 1910-luvun lopulta 1970-luvulle saakka.
Ekelundia on sanottu asuntojen arkkitehdiksi. Siihen antaa perusteen esimerkik-
si se, että 1950 hänet lähes itseoikeutetusti tuli ensimmäisenä nimitetyksi Teknilli-
seen korkeakouluun perustettuun asuntoarkkitehtuurin professorin virkaan.
Hän oli pääsuunnittelija Käpylän Kisakylässä, jota pidetään yhtenä viimeistel-
lyimmistä funktionalismin saavutuksista asuntotuotannon alalla. Selkeys ja harmo-
nia lähtivät jo huoneistojen pohjista, joissa tilaa ei hukattu neliötäkään. Maunulan
Sahamäessä Ekelund pääsi sovittamaan eri rakennustyyppejä, rivitalojakin, halli-
tuksi ryhmäksi, jota edelleen pidetään esimerkillisenä.
Hänen työkenttäänsä oli pitkään Helsingin kaupungin yleishyödyllinen asun-
totuotanto, jossa sosiaaliset ja taloudelliset lähtökohdat piti ottaa visusti huomi-
oon. Hän suunnitteli jopa hätäasutukseen tarvittuja mahdollisimman vaatimatto-
mia puutaloja sotien jälkeen. Helsingin kaupunginarkkitehtina hän vaikutti paitsi
omilla suunnitelmillaan myös rohkaisemalla kollegoitaan. Esimerkiksi Yrjö Linde-
grenin kuulu Käärmetalo Käpylässä tuskin olisi noussut ilman Ekelundin tukea.
Hilding Ekelund syntyi apteekkarin poikana Kangasniemellä Etelä-Savossa
1893. Ylioppilaaksi hän pääsi Porvoon lyseosta ja valmistui arkkitehdiksi 1916.
Nuorena miehenä hän työskenteli muun muassa Eliel Saarisen toimistossa ja Tuk-
holmassa arkkitehtien Hakon Ahlbergin ja Ivar Tengbomin apulaisena ennen kuin
tuli arkkitehtuurin lehtoriksi Teknilliseen korkeakouluun.
Ekelund perehtyi laajoilla matkoillaan erityisesti Italian arkkitehtuuriin sekä
rakennushistoriaan myös Vähässä-Aasiassa ja Kreikassa. Näiden retkien antia hän
tallensi ahkerasti ja taitavasti piirtämällä – eittämättä hänellä oli samaa piirtämi-
sen lahjaa kuin taidemaalariveljellään Ragnar Ekelundilla.
Hildingin tunnettuja julkisia rakennuksia ovat muun muassa Helsingin Taidehal-
li, Töölön kirkko sekä olympialaisia varten valmistuneet Velodromi ja Soutustadion.
Arkkitehtuurin opettajana sekä aktiivisena ja poleemisena kirjoittajana muun
muassa Arkkitehti-lehdessä Ekelund esitteli paljon sellaista, joka ei heti ottanut to-
teutuakseen. Erityistä huomiota on saanut tiiviin omakotiasutuksen muodostami-
seen ehdotettu atriumtalo 1930-luvun alussa.
Vuonna 1973 Ekelundille myönnettiin tuolloin ensimmäisen kerran jaettu raken-
nus- ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinto. Ekelund kuoli Helsingissä 1984.

148