Page 149 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 149
Aiheellinen kysymys: ”Paisuuko maa mieltä Lujasen kanssa, mutta katsoi 70 000 asun-
asuntotuotantomme liikaa?” non vuosituotannon kylläkin olevan ajan oloon liial-
Rahaa oli saatavilla ennennäkemättömän väljästi. lista. Hän uskoi palattavan piankin 60 000 asunnon
Vuonna 1970 asuntotuotanto nousi yli 50 000 huo- tasolle.
neistoon. Huippuvuosia olivat 1974 ja 1975, jolloin Myös Olavi Huttunen Asuntohallituksesta kal-
tuotettiin noin 70 000 asuntoa vuotta kohti. Aravaa oli listui 60 000 asunnon kokonaistuotannon kannalle,
yleensä noin puolet tuotannosta. mutta hän muistutti Asuntohallituksen pyrkivän ”75-
Korkeimmillaan, 37 500 asunnossa, aravaraken- prosenttisesti kontrolloituun asuntotuotantoon lähitu-
taminen kävi vuonna 1976. Vuokra-asuntojen osuus levaisuudessa”.
aravahankkeista oli 1970-luvulla osapuilleen puolet. Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koivisto muis-
Vuonna 1974 asuntoaloitusten ennakoitiin myön- tutti, että keskuspankki oli inflaatiokierteen katkai-
nettyjen rakennuslupien perusteella nousevan jopa semiseksi jo paimentanut rahalaitoksia hillitsemään
78 000 huoneistoon. Siksi Asuntoreformiyhdistys pa- rakennushankkeiden rahoitusta. 78 000 asuntoa vuo-
lasi syksyllä 1973 asuntotuotannon määrällisiin ky- dessa oli hänen mukaansa mahdoton ajatus, sillä ”ra-
symyksiin toisesta näkökulmasta kuin vuoden 1970 joittaviksi tekijöiksi muodostuvat työvoima, monet
eduskuntavaalien alla. Nyt kysymys kuului: paisuuko materiaalit ja selvimmin rahoitus”.
asuntotuotantomme liikaa? Koivisto kertoi esittäneensä ”sepittämäänsä spek-
Vuonna 1972 rakennuskustannusindeksi oli nous- siä pankkimiehille henkiseksi tueksi”.
sut kahdeksan prosenttia. Vuoden 1973 syksyyn men- ”Jospa esittäisin sen täällä”, Koivisto aloitti. ”Pa-
nessä kustannusnousu oli jo parikymmentä prosenttia. rempaa menestystä tietenkin toivoen.”
Ylikuumeneminen poltteli käsissä. ”Asiakas menee pankkiin ja sanoo pankinjohta-
Asuntorakentaminen oli kasvanut kautta maan ja jalle: ’Tarttis saada rahaa’. Pankinjohtaja: ’Mihis tar-
muu rakentaminen vielä enemmän. Pitäisikö asuntora- koitukseen?’ ’No kun viina loppui.’ ’Ai’, sano pankin-
kentamista jarruttaa sielläkin, missä ihmisille olisi tar- johtaja. ’Onkos teillä jotakin vakuutta?’ Asiakas: ’Ei,
jolla töitä? mutta tuolla ulkona on kavereita, hyviä nimiä, siellä
Toimistopäällikkö Martti Lujanen sisäasiainminis- on yksi entinen luutnanttikin.’ Pankinjohtaja: ’No jaa,
teriöstä oli alustuksessaan sitä mieltä, että tuotannon kuinkas on sen takaisinmaksun kanssa?’ ’Veljenpoika
hillitsemisen pitäisi tapahtua kovan rahan asunnoissa. tossa on lotonnut aika kauan, eikä ole mitään voitta-
”Noususuhdanteen aikana vallitsee elinkeinoelämäs- nut, kyllä se tästä pian varmasti voittaa.’ ’Jaa, no olet-
sä työvoimapula. Tätä työvoimapulaa ja mm. Ruotsis- tekos te ollut meillä asiakkaana?’ Luotonhakija: ’Ei
ta Suomeen paluumuuttoa voidaan helpottaa nimen- varsinaisesti ole teillä oltu, mutta tossa naapuripan-
omaan aravatuotannon avulla.” kissa oltiin, kunnes mentiin konkurssiin.’ ’Aijai, kyl-
Rakennusteollisuusliiton toimitusjohtaja Lauri lä me muuten sitä luottoa antaisimme, mutta kun Suo-
Pyrhönen ei ollut hillitsemisen kohdennuksesta sa- men Pankki kieltää.’”
149
