Page 126 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 126
Yhteistyönä elvytettiin myös aiempien vuosi- van melko lähellä Ary:ä. ”Asuntoliitossa on edustet-
kymmenten asuntonäyttely- ja kongressiperinnettä. tuna vain ei-sosialistisia henkilöitä”, huomautetaan
Kumppaneina olivat muun muassa vanhastaan tutut kuitenkin. Muistiossa Ary asemoi itsensä ”vapaaksi ja
Kaupunkiliitto ja Suomen Arkkitehtiliitto. kriittiseksi siten, että yhdistys on tukenut reformistis-
Asuntoreformiyhdistyksen pitkällä lepokaudella ta asunto- ja maapolitiikkaa”. ”Ary ei ole vain asunto-
1940-luvulta alkaen Väestöliitto oli ottanut asuntopoli- vaan myös yhdyskuntapoliittinen yhdistys.”
tiikan ideasammon roolin. Väestöliitto ja sen energinen Asuntoreformiyhdistys sai huomata myös yhdyskun-
ja visionäärinen toiminnanjohtaja Heikki von Hertzen tasuunnittelun piiristä sikiävän uutta järjestötoimintaa;
saivat aikaan Asuntosäätiön, joka puolestaan sai ai- 1960-luku oli osallistuvaa ja keskustelevaa aikaa.
kaan Tapiolan puutarhakaupungin, suomalaisen kau- ”Asuntoreformiyhdistys on joutunut (ilolla) totea-
punkisuunnittelun näyteikkunan. maan että asunto- ja yhdyskuntasuunnittelun alalla on
1950 liitto perusti Asuntopolitiikka-nimisen leh- toiminnassa useita eri yhdistyksiä ja yhteenliittymiä”,
den, jota jaettiin ilmaiseksi muun muassa kuntien ja alkoi muille järjestöille osoitettu kirje. ”Tästä on ollut
valtion päättäjille. Lehden toimituskuntaan osallistui- seurauksena, että on sattunut useita päällekkäisyyk-
vat Otto-I. Meurman, Gunnar Modeen ja Alvar Aalto. siä tilaisuuksien järjestämisissä sekä ajan että myös
Asuntoreformiyhdistyksen nukkuessa sen vanhat voi- aiheen suhteen.” Toivomuksen koordinaation järjestä-
mat olivat siis Väestöliiton lehdestä löytäneet tiedotus- misestä saivat muun muassa Yhdyskuntasuunnittelun
kanavan. Vastaavasti kylläkin Heikki von Hertzen liit- seura ja Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry.
tyi Asuntoreformiyhdistyksen herättyä sen jäseneksi. Asuntoliiton kanssa yhteistyöhön hakeutuminen
Väestöliiton asuntolinjan lähtökohta oli väestö- ja oli suorastaan väistämätöntä. Erottavia tekijöitä on
perhepolitiikassa. Vähitellen 1950-luvun puolivälissä riittänyt siinä määrin, että aika ajoin esiin noussut yh-
liitto palaili asumisen parista laadullisen perhepolitii- distymisajatus on aina sammunut. Toisaalta on ollut
kan teemoihin, mikä tavallaan teki tilaa Asuntorefor- aidosti yhteisiä tavoitteita, joita on ponnekkaammin
miyhdistykselle. pystytty tuomaan esiin yhteisin kannanotoin.
Suuntaansa etsivä asuntopolitiikka oli otollista Taloudellisesti kumpikin yhdistys oli tiukoilla, ja
maaperää kokonaan uusillekin yhdistyksille, mistä valtionavun pyytämisessäkin oli tuloksellisempaa esiin-
todistaa Suomen Asuntoliiton synty 1964. Asuntore- tyä yhteisrintamassa. Kummankin yhdistyksen jäsen-
formiyhdistyksessä se koettiin kilpailevaksi rinnak- määrä oli esimerkiksi 1970-luvulla parinsadan hengen
kaisjärjestöksi, jonka synty heijasti tuolloisia ajan- paikkeilla, joten jäsenmaksutuloilla ei laajaa julkaisu-
kohtaisia poliittisia näkemyseroja asuntopolitiikan toimintaa tai konferensseja olisi kyetty järjestämään.
suunnasta. Asuntoliitto oli parissa suuressa yhteisjärjestelys-
Oman määrittelynsä mukaan Asuntoliitto tahtoi sä aloitteentekijä. Sieltä, tarkemmin sanottuna Kalevi
”edistää asunnontarvitsijoiden ja asunnonkäyttäji- Sassilta, lähti idea Asuntomessuosuuskunnasta 1966
en etujen mukaista asuntopolitiikkaa”. 1970-luvulla ja Valtakunnallisesta asuntopäivästä, joka järjestettiin
laaditussa Asuntoreformiyhdistyksen sisäisessä muis- ensimmäisen kerran 1978.
tiossa todetaan Asuntoliiton toiminnan luonteen ole-
126
