Page 129 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 129
Kunnallisväkeä, hakalaisia, toimittajia, Reima Pietilä ja Esko Suhonen. Kaavoittajakuntaan
kulttuurinkin edustajia… kuuluivat muun muassa Nils Erik Fager, Kaj Nyman ja
Yhdistyksen vuoden 1975 jäsenluettelossa eivät vilise Bror Söderman.
valtakunnanpolitiikan terävimmän kärjen nimet. Iso- Koska tiedotus ja valistus olivat keskeisiä yhdistyk-
kenkäisimmäksi vaikuttajaksi voitaneen nimetä työn- sen toimintamuotoja ja yhteydet tiedotusvälineisiin ko-
antajajärjestön johtaja Päiviö Hetemäki, joka muuten ettiin tärkeiksi, oli toimittajakunnalla jäsenistössä oma
oli SAK:laisen vastapuolen Niilo Hämäläisen kanssa paikkansa. Vuoden 1975 jäsenlistassa mainitaan Pauli
tuttu jo sota-ajalta, rintamalta. Burman, Reino Forsberg, Jyrki Haikonen, Ossi Hiisiö,
Helsingin kunnallispoliitikkoja tai johtavia virka- Erkki Raatikainen, Kyösti Reunanen ja Juha Salmi.
miehiä on koko joukko: Vuokko Juhola, Veikko Järvi- Kaksi taitelijanimeä nousee esiin luettelosta: Ris-
nen, Pentti Kivinen, Martti Koivumäki, Harry Laakso, to Jarva ja Pekka Lounela. Jarva oli antanut vahvan pa-
Olavi Laine ja Aarne Välikangas muiden muassa. Hal- noksen asuntopoliittiseen keskusteluun 1960-luvulla
lintoväkeä oli erityisesti asuntosektorilta kuten Martti lyhytfilmeillään Asuminen ja luonto sekä Kaupungissa
Lujanen, Ulla Saarenheimo, Aarno Strömmer ja Arvo on tulevaisuus. Kirjailija ja teatterimies Lounela puo-
Tirinen, mutta myös hallinnosta laajemmin kuten Lars lestaan perehtyi asuntokysymykseen Hakan 30-vuotis-
Dufholm ja Paul Paavela. historiikin kirjoittajana. Sen jälkeen häneltä ilmestyi
Asuntorakentamisen ja kiinteistöliiketoiminnan fa- terävä pamfletti Anna meidän asua.
langista huomattavalla osalla oli tausta rakennuskes-
kuskunta Hakassa. Heitä olivat Viljo Ahtee, Unio Hii- Asuntokysymys ei näyttäytynyt
tonen, Jaakko Kapanen, Eero Piipari, Allan Schmidt enää terveysongelmana
ja Eero Soini. Hakalaisten iso osuus selittyi paitsi yri- Epäilemättä Asuntoreformiyhdistyksen jäsenkun-
tyksen isolla koolla myös sillä, että rakennuskunnan nassa oli ulottuvuuksia, jotka tekivät asuntoasioiden
juuret olivat Asuntoreformiyhdistyksessä ja että pää- ja yhdyskuntasuunnittelun monipuolisen käsittelyn
johtaja Pelkola oli aatteesta innostunut. Rakentaja- mahdolliseksi. Foorumille oli saatavissa vaihtelevia,
jäsenistä ehkä kovimman luokan tietäjä elementti- asiantuntevia ja ehkä yllättäviäkin näkökulmia.
rakentamisen alalla oli betoniteollisuuden järjestön Yhdistyksen alkuvaiheiden jäsenistöstä ja aktii-
toimitusjohtaja Aulis Junttila. veista 1970-luvun joukko eroaa siten, että terveys- ja
Arkkitehtijäseniä oli runsaasti, ja monen nimi on sosiaalialan vaikuttajia ei juuri enää ollut mukana. Ei
laajalti tunnettu vielä 2000-luvullakin. Vanhaa kaar- ollut lääkäreitä, ei köyhäinhoidon virkamiehiä. Aina-
tia edustivat tunnetuimmasta päästä Hilding Eke- kin osittain sen selittää asuntokysymyksen muuttumi-
lund, Kaj Englund, Aarne Ervi, Ole Gripenberg ja Ot- nen: asuntopula ei enää tarkoittanut absoluuttista kur-
to-Iivari Meurman, joka muistetaan jo vuodelta 1917 juutta. 1900-luvun alussa keuhkotauti levisi ahtaissa
Asuntoreformiyhdistyksen järjestämän ensimmäisen ja epähygieenisissä työväenasunnoissa. Ne ajat olivat
suomalaisen asuntonäyttelyn ”komissariona”. takana.
Nuorempaa polvea olivat esimerkiksi Kristian Gul- 1970-luvullakin periaatteessa tunnustettiin asun-
lichsen, Pekka Helin, Esko Korhonen, Pentti Petäjä, topolitiikan yhteys sosiaalipolitiikkaan, mutta jäse-
129
