Page 125 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 125
Vuoden 1966 asuntotuotantolaki oli pitkä harp Anneli Juntto on asuntokysymystä laajasti käsitte-
paus asuntopolitiikan vakinaistamisen suuntaan. levässä väitöskirjassaan nähnyt asuntopolitiikan akti-
Asuntotuotannon yleistuki ja tarveharkintainen tuki voitumisen taustatekijöinä ennen muuta kriisit ja kor-
erotettiin toisistaan. Lain perusteluissa esitettiin puo- poratismin nousukaudet. Ratkaisevia sykäyksiä on
len miljoonan asunnon tuotantotavoite. Vaikka tavoite tullut vähemmän suoraan poliittiselta kentältä.
ei suoraan sitonut budjetteja, määrä ylitettiin kymme- Suomessa oli vuonna 1950 maatalousväestöä vielä
nessä vuodessa. Asuntohallitus perustettiin. 900 000 henkeä, ja 1975 heitä oli enää 300 000. Suu-
ren muuton seurauksena yhdessä vuosikymmenes-
Asuntopolitiikkaan uudistusvauhtia sä, vuodesta 1960 vuoteen 1970, kaupunkien väestö-
kaupungistumisesta ja tulopolitiikasta osuus kohosi 38 prosentista 51 prosenttiin.
Alkutaipaleellaan Asuntoreformiyhdistykselle oli lan- Työnsaanti kaupungista oli helpompaa kuin asunnon
gennut luonnostaan aloitteentekijän rooli ja melkeinpä saanti. Ruotsissa asiat olivat siinäkin suhteessa paremmin.
puolivirallinen asema asuntokysymyksen ratkaisuyri- Kansantalouden kasvun kannalta asuntopula muodostui
tyksissä. Rooli oli jo luonnostaan muuttuva. Reformisti- kriittiseksi tekijäksi. Voimistunut ammattiyhdistysliike ja
nen yhdistys tulee näet ajan oloon omin toimin kaventa- työnantajat katselivat ongelmaa omista näkökulmistaan,
neeksi alkuperäistä toimialaansa, kun aloitteita ajetaan mutta niiden oli mahdollista päästä yhteiseen loppupää-
julkisen vallan säännönmukaiseksi toiminnaksi ja saa- telmään: on rakennettava, yritettävä tyydyttää asuntoky-
daan aikaan toimialaa koskevaa lainsäädäntöä. syntä siellä, missä on työtä. 1968 työmarkkinoilla alka-
Asuntoreformiyhdistyksen sosiaaliset pyrki- neeseen tulopolitiikan kauteen kuuluivat sosiaalipaketit,
mykset, valistus ja propaganda asuntokysymykses- joissa työmarkkinajärjestöt sopivat valtion kanssa monis-
sä tuottivat toiminnan alkuvuosikymmenillä tulosta, ta asuntopolitiikan osasista kuten aravatuotannon ylläpi-
kun terveydelliset ja hygieeniset näkökohdat otettiin dosta, vuokrasäännöstelystä tai asumistuesta.
asuntotarkastuslainsäädäntöön. Yleishyödyllisen tuo-
tannon ajatus sai kantajikseen taloudellisia yrityksiä, Väestöliitto otti sotien jälkeen
mutta valtion rooli asuntotuotannon järjestämisessä Asuntoreformiyhdistyksen vanhaa roolia
tuli lainsäädännöllisesti ja pysyvästi päätetyksi vasta Ensitöinään Asuntoreformiyhdistys uudisti jäsenyy-
vuoden 1966 asuntotuotantolaissa. tensä kunnianarvoisassa kansainvälisessä seurassa,
Yhdistys – tai ehkä pikemminkin sen vaikutusval- International Federation of Housing and Town Plan-
taiset jäsenet – osallistuivat uuden asuntopolitiikan ning -järjestössä. Yhteys jäi alkuun heikoksi ja vaati
muotoiluun. Ala oli kokenut monet soutamiset ja huo- myöhempääkin uusintamista.
paamiset, eikä 1960-luvun loppupuolen suunnanotto- Lopulta tämä puutarhakaupunkiaatteesta nous-
kaan ollut millään tavalla lopullinen ratkaisu. Silloin sut IFHP-järjestö sai suomalaiseksi pääjäsenekseen
kuitenkin virallisten instituutioiden asema vahvistui Suomi IFHP -kattoyhdistyksen, jonka yksi osapuoli
suhteessa vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan. Samal- Asuntoreformiyhdistys on. IFHP Suomi katsottiin tar-
la julkinen valta otti roolia markkinavoimilta, mutta täs- peelliseksi, jotta Suomessa kyettiin järjestämään isoja
sä suhteessa aaltoilu on jatkunut. ponnistuksia vaatinut IFHP-kongressi 1993.
125
