Page 107 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 107
Helsingin alueliitos ja tyyppitalot pitalojen suunnittelun A. Ahlström Oy:lle. Tällä linjal-
työllistivät vanhaa jäsenjoukkoa la oli huomattava merkitys sodan jälkeisinä vuosina,
Asuntoreformiyhdistystä ei järjestönä jälleenraken- jonka asuntorakentamisen symboliksi nousi puolitois-
nustalkoissa nähty. Miksi? takerroksinen rintamamiestalo.
Ehkä pohdiskelevaan, ammattikuntarajat ylittävään Puutaloja tuli Ruotsistakin, mutta niiden suunnit-
asuntopolitiikan tekoon ei pakottavan kiireen keskellä telussa ahersivat kotimaassa monet eturivin arkkiteh-
ollut aikaa. Asutustoiminta valtakunnallisen asuntopo- dit, joista taas hyvin monet olivat Asuntoreformiyhdis-
litiikan pääsuuntana oli kaukana siitä, mitä Asuntore- tykseen 1930-luvulla liittyneitä. Jotkut kuten Aarne
formiyhdistys 1930-luvulla oli ehtinyt pohjustaa. Ehkä Ervi ja Viljo Revell olivat työskennelleet Aallon toi-
yhdistykseltä myös puuttui kokoava voima. mistossa.
Yrjö Harvian suurtyö oli mietintö Helsingin suu- Aallon funktionalismin hengessä korostama stan-
resta alueliitoksesta. Hän oli aloittanut selvitystyön dardointi pääsi omakotirakentamisessa ja teollisessa
jo 1928, mutta erinäisten lausuntokierrosten lisäk- puutalotuotannossa oikeuksiinsa.
si poikkeusolot viivyttivät päätöksentekoa. Vuonna Sodan aiheuttamassa materiaalipulassa helpoimmin
1946 Helsinki sitten sai hallinnolliseen alueeseensa oli saavilla puuta. Se luontui hyvin etenkin maaseudul-
130 neliökilometriä uutta maa-alaa. Haagan kauppala le, missä asuntotuotannon painopiste säilyi yli 1950-lu-
sekä Huopalahden, Kulosaaren ja Oulunkylän kunnat vun puolivälin.
liitettiin kokonaan pääkaupunkiin ja lisäksi tuli laajo- Kaupungeissa Asuntoreformiyhdistyksestä voimaa
ja alueita Helsingin maalaiskunnasta. saaneista versoista varustautuivat kerrostalotuotan-
Harvia ehti nähdä valmistelemansa liitoksen toteu- toon Helsingissä Haka ja Sato ja niiden sisaryritykset
tuvan, mutta hän kuoli jo seuraavana vuonna, 1947. monissa muissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa.
Asuntoreformiyhdistyksen pitkäaikainen keskushenki- Sato pääsi jatkamaan yleishyödyllistä työtään Käpy-
lö oli poissa. län jälkeen muun muassa Arabiassa, Haka puolestaan
Ikämies oli sotien jälkeisinä vuosina myös yhdis- suurella tontilla Hämeentien ja Mäkelänkadun kul-
tyksen perustajajoukkoon kuulunut Birger Brunila. massa.
Hän jäi Helsingin asemakaavaosaston johtajan pai-
kalta eläkkeelle 1949. Kaupungin asemakaava-arkki- Väestöliitto otti roolin
tehdillä Hilding Ekelundilla oli kädet enemmän kuin asuntopolitiikan aloitteentekijänä
täynnä työtä muun muassa liitosalueiden suunnitte- Väestöpolitiikka oli esiintynyt jo maailmansotien väli-
lussa; hän oli jälleenrakennuskauden asuinaluesuun- sessä Suomessa yhtenä asuntokysymyksen taustavai-
nittelun dynamo. Hänen alueistaan ja myös monista kuttimena. Kansan elinvoima haluttiin taata väkilu-
rakennuksistaan hienoimpia tuon ajan esimerkkejä on vun kasvulla. Lapset laskettiin rikkaudeksi.
Maunula. Toisen maailmansodan aikana tämä ajatussuunta
Alvar Aallon kansainvälinen arkkitehtiura oli ko- korostui. 1941 perustettiin Väestöliitto, joka monien
honnut jälleenrakennuskaudella jo korkealle. Ennen suoranaisten perhepoliittisten tavoitteiden lisäksi otti
toista maailmansotaa Aalto oli aloittanut puisten tyyp- asuntotuotannon edistämisen ohjelmaansa. Järjestös-
107
