Page 157 - Alussa oli hellahuoneLOW
P. 157
Asuntoreformiyhdistyksen perinteinen näkökulma kerrotaan, että ”kosketeltiin laajasti Johanna Hanko-
asuntotuotantoon oli saada aikaan hyvää taloudelli- sen väitöskirjan perustalta Seppo Kaislan Iltalehteen
sesti. Tässä hengessä 1970-luvun juuri päätyttyä, yh- 21.1.1995 tekemää laajaa ja poleemista juttua”. Han-
distys otti työstettäväkseen kysymyksen ”millaiseen kosen kriittinen väitöskirja koski lähiörakentamista.
laatuun asuntotuotannossa on varaa”. Kaisla kirjoitti vielä terävöittäen talojen rumuudesta
Seminaari tuotti kirjallisen yhteenvedon. Siinä ar- ja huonosta tekemisen laadusta, jonka takia raskaita
vioitiin, että alkaneella 1980-luvulla asuntojen kap- remontteja tehtiin varsin nuoriinkin taloihin.
palemääräinen tuotanto putoaa noin neljänneksen Yhdistyksen hallitus pohti vastavetoa Iltalehdel-
40 000 asuntoon vuodessa, asuntokoko kasvaa vain le: ”Pidettiin mahdollisena kommentin kirjoittamista
hiukan, mutta ”laatutaso nousee noin 1 000 markal- Ary:n nimissä. Sovittiin kuitenkin, että toistaiseksi jär-
la neliömetriltä”. jestönä ei kannanottoihin mennä, mutta että keskuste-
Lehdistö sai seminaarilta moitteita ”yliväljän kers- lua on syytä seurata ja tie mahdollisiin kannanottoihin
ka-asumisen ihannoimisesta”. ”Omakotitalo voidaan syytä miettiä. Muun muassa todettiin, että alueraken-
useimmiten toteuttaa vasta väärässä elämänvaiheessa. taminen oli aikanaan keino maanhinnan kurissa pitä-
Perhe on koossa vain pienen ajan. Käyttökustannuk- miseen ja että kaavoitustoimi ei varsinkaan Espoossa
set ovat turhan korkeita.” ja Vantaalla ollut ajan tasalla, ei kyennyt vastaamaan
Tuhannen markan laatulisä neliötä kohti ehdotet- haasteisiin. Edelleen muistutettiin, että historiallinen
tiin kohdennettavaksi siten, että energiatalouden pa- tilanne tulisi kulloinkin ottaa huomioon ja kriittisessä
rantaminen saisi 300 markkaa, ympäristön laatu 250, keskustelussakin se muistaa, jotta haukuttaisiin asi-
talotyypistön kehitys 250, yhteistilat 100 ja rakennus- aa, eikä vain etsittäisi syntipukkeja risteille ripustet-
tekninen laatu 100 markkaa asuntoneliötä kohti. Jon- tavaksi, joka on tyypillistä iltapäivälehtijournalismille
kinlainen normiin tähtääminen laatuajatteluun sisältyi. ja vähän yleisempikin maan mediatapa nykyisin.”
Tämä Ilkka Sumun rönsyilevä muistiinpanoteksti
Lähiöiden saama kritiikki kertoo suoranaisesta loukkaantumisesta. Hyvää tarkoit-
otti yhdistyksessä koville taen oli yritetty poistaa asuntopulaa, saatu paljon aikaan.
Elementtilähiöiden varjo on seurannut Asuntoreformi- Tässä oli kiitos!
yhdistystä pitkään. Vaikka 1960- ja 1970-lukujen ra-
kennusmäärien tuotantolähtöinen toteutustapa ei saa-
nut jakamatonta tukea yhdistyksen piirissä, asuntojen
määrän kasvattamisesta oltiin yhtä mieltä. Tahti oli
hyvä, mutta jälki vain välttävää.
Tämänkaltainen ristiriitainen suhtautuminen tuli
esiin yhdistyksen hallituksessa niinkin myöhään kuin
1995, jolloin uusi polvi oli jo ottanut yhdistyksessä
vetovastuun.
Ilkka Sumun laatimassa keskustelupöytäkirjassa
157
