Tietoa asumisesta |

|
Kotitalouksien asuntoluotot joulukuu 2011
Uusien nostettujen asuntoluottojen määrä oli joulukuussa 2011 yhteensä 1529 miljoonaa euroa, mikä oli 157 milj. euroa vähemmän kuin marraskuussa. Määrä oli 96 milj.euroa suurempi kuin vuoden 2010 joulukuussa. Nostojen vuosikasvu oli siten joulukuu 2011/2010 +6,7 %. Kuluvan vuoden kuukausittainen nostokäyrä noudatteli muodoltaan v.2007 kuukausikäyrää. Vuonna 2011 nostettiin uusia lainoja yhteensä 20,1 mrd. euroa ja huippuvuonna 2007 vastaavasti 21,2 mrd.€. Luvut ovat käypiä arvoja ja jos otetaan huomioon asuntojen hintojen nousu koko maassa vv.2007-2011 keskimäärin 12%, on reaalisesti v. 2011 nostettu uusia asuntolainoja lähes 20 % vähemmän kuin v.2007.
Uusien nostettujen asuntoluottojen keskikorko oli joulukuussa 2,58 % ja oli 0,03 % matalampi kuin marraskuussa. Korko oli 0,41 prosenttiyksikköä matalampi kuin joulukuun 2010 korko. Kuukausittainen keskikorko on vaihdellut viimeisen puolen vuoden aikana 0,09 prosenttiyksikön marginaalissa eli edelleen hyvin vähän.
Kotitalouksien asuntoluottokanta oli joulukuussa 81,78 mrd. euroa ollen 0,41 mrd. euroa korkeampi kuin marraskuussa. Vuoden 2010 joulukuun kanta oli 76,75 mrd. euroa eli kannan vuosikasvu joulukuu 2011/2010 oli 6,6 %. Kotitalouksien asuntoluottokannan keskikorko oli joulukuussa 2,51 % eli sama kuin loka-marraskuussa. Joulukuun 2010 keskikorko oli 2,05 %.
Kotitalouksien asuntoluotot joulukuu 2011 -kaavioissa.
Ossi Paukku,
VTM
Tietoa asuntotuotannosta joulukuu 2010
Asuntorakentamisessa uudistuotannon volyymi kasvoi vuoden 2010 aikana peräti
41 %.
Asuinkerrostalojen joulukuun 2010 volyymi-indeksi on noussut korkeimmalle
tasolleen viimeiseen 6 vuoteen; pääsyynä ARAn kautta tehty vuokra-asuntojen
rakentamisen voimakas elvyttäminen; kerrostalorakentamisen kasvu oli viime
vuonna 47 %. Rivitalojen volyymi on vuoden 2008 alun tasolla. Viime vuonna
oli huomattavaa kasvua (63 %), mutta sen painoarvo koko
asuntorakentamisessa. Erillisten pientalojen volyymi kasvoi 37 % ja on nyt
vuoden 2008 alun tasolla. Tällä kasvulla on rakennustarvikkeiden
vähittäiskaupan hintoihin nostava vaikutus, mikä nyt on jo näkyvissä.
Omakotitalojen rakentaminen aiheuttaa lähes kokonaan asuntorakentamisen
kausivaihtelun.
Työpaikkarakentamisessa luvut ovat suunnilleen samat kuin vuoden 2005
lopulla, mutta edelleen noin puolet 2007-08 huippuluvuista. Vuoden 2010
aikana kasvua oli runsaat 10 %.
Asuntojen uudisrakentamisen volyymi-indeksin tietoja, joulukuu 2010 -kaavioissa.
Ossi Paukku,
VTM
Kotitalouksien lainat ja talletukset vv. 2005–09
Kotitalouksilla oli lainoja Suomen rahalaitoksista vuoden 2009 lopussa
yhteensä 98,4 mrd. euroa. Näistä oli asuntolainoja 71,9 mrd.euroa
(73 %), muita lainoja 14,1 mrd.euroa (14,4 %) ja kulutusluottoja 12,4 mrd.
euroa (12,6 %). Koko lainakannasta asuntolainojen osuus on hiljakseen
kasvanut ja muiden osuus hieman pienentynyt.
Kotitalouksien lainat lisääntyivät vv. 2005–09 yhteensä 38,1 mrd. euroa,
asuntolainat 30,0 mrd.euroa, muut lainat 4,1 mrd. euroa ja kulutusluotot 4,0
mrd. euroa. Prosentuaalisesti asuntolainat lisääntyivät 72 %, muut lainat 41
% ja kulutusluotot 47 %, koko lainakanta 63 %.
Kotitalouksien talletukset Suomalaisissa rahalaitoksissa olivat vuoden 2009
lopussa 74,0 mrd. euroa. Kun lainat olivat 98,4 mrd. euroa, oli laina- ja
talletuskannoista lasketun kotitaloukssektorin ”nettovelan” määrä 24,4
mrd.euroa. Talletusten määrästä on eräiden selvitysten mukaan yli puolet
peräisin käyttelytileiltä.
Talletusten ja lainojen jakautuma kotitalouden (päämiehen) iän mukaan on
tärkeä tieto, mitä tässä olevat aggregaattiluvut eivät kerro. Todennäköistä
kuitenkin on se, että vanhemmissa ikäluokissa talletukset ylittävät selvästi
lainamäärän eli kyse on ”rahoitusvarallisuudesta”, kun taas nuoremmissa
ikäluokissa ”nettovelka” lienee tässä esitettyä aggregaattilukuakin
suurempi.
Kotitaloksien uusien asuntoluottonostojen määrä sekä tämän tiedon ja
lainakannan muutoksen kautta laskettu lyhennysten määrä osoittaa kannan
muutoksen kuluneen viiden vuoden aikana kuukaisttain. Kausivaihtelu on
suurta ja se johtuu pääosin omakotirakentamisen kausiluonteesta.
Kotitalouksien lainat ja talletukset vv. 2005–09 -kaaviossa.
Ossi Paukku,
VTM
Valmistuneet asunnot 1995-2009
Tiedoksi asuntotuotantoa koskevia aikasarjoja. Rahoitusmuodon mukaiset
tuotantoluvut on laskettu siten, että ARAn lainoittamat vuokra-asunnot ja
osakeasunnot on laskettu valmistuneen lainan myöntövuotta seuraavana vuonna
ja ARA omakotitalot lainan myöntövuonna. Rahoitusmuotokuvio osoittaa, että
valtio on vetäytynyt radikaalisti kohtuuhintaisen asuntotuotannon
tukemisesta viimeisten 5 vuoden aikana.
Valmistuneet asunnot 1995-2009 -kaaviossa.
Ossi Paukku,
VTM
|
 |
|